Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. marraskuuta 2025
"Niin," vastasi vaanjunkkari, jolla oli yhtä hidas käsitysvoima kuin puhekykykin ja sentähden ei ymmärtänyt sihteerin pistopuhetta, "se oli silloin, kun minä menin Helsingöhön vuosi takaperin. Sehän oli matka, uskonette, herrat! Voi, varjele minua, semmoinen aalto kuin Vetterillä kävi sinä päivänä! Se oli aivan tyyni..."
Mutta en huolinut puhua mitään, kun häntä kaikki niin suosittelivat. ANNA. Mitä pahaa hän nyt sitten on tehnyt? Ettehän tiedä oikeastaan mitään, ja kuitenkin olette valmiit kohta tuomitsemaan. LEENA. Vai ei tiedetä! Perästä kuuluu, sanoi torven tekijä. Ei Eeroa vaan ole kuulunut? LEENA. Ei ole. ROINILA. Siunaa ja varjele sitä poikaa, missä oleskelee hän?
Nuppineulalla sallitaan meidän kyllä kiinnittää jotain, joka on epäkunnossa, mutta varjele, jos tartut neulaan ja lankaan j.n.e. "Jokainen pitää omaa sunnuntainviettoaan ainoana oikeana ja tuomitsee ankarasti lähimmäistään, jonka käsitys ja menettely on erilainen." "Ja kuitenkin", sanoin minä, "mainitsee pyhä Paavali erittäin, että sunnuntain vieton suhteen ei ihmisten tule toisiaan tuomita.
En hengittää sit' ilmaa, en, Mi myrkyn lailla murhaa. Osaani tyydyn, Luojani. Pois mieli kapinoiva! Pimeiltä teiltä varjele Mua, Herra, kaikkivoiva! Tuuditan kehdossa pienoistani, Merelle mieheni läksi. Mereltä ehtivän lausui laivan Kotihin kevähäksi. Uinuos, urpuni! Silmäs sulje! Nukkuos, kukkani kallis! Voi, kun ei myrskyhyn hukkua laivan Luojani laupeas sallis!
MAIJU. Niin että meitä oikeastaan voi pitää veljeämme vanhempina. Sinuakinko? Pikku lasta. Eläs! Minä en olekaan enää mikään »pikku lapsi». Mamma sen sanoi juuri tänään. Ja kohta saatte nähdä JUSSI. No, hei! Mitähän nyt tapahtuneekaan? MAIJU. Kohta saatte nähdä, että minulla on enemmän itsenäisyyttä kuin yhdelläkään teistä. TEUVO. Ahaa emansipatioonia! JUSSI. Varjele taivas!
MIKKO. Esko! Oletko mieletön? NAINEN. Herra varjele! Tuollahan makaa nyt kaikki; siellä herneruoka ja lihanpalat. KREETA. Juokse kiireesti niitulle ja käske miehiä ylös! Hänen pitää saaman kyytinsä! ESKO. Teemun viulu! MIKKO. Malta mielesi, Esko! haethan onnettomuuttas. ESKO. Akkunat säpäleiksi myös! Kas noin, noin! KREETA. Rientäkäät apuun, pian! Hän kukistaa koko huoneemme!
Leena heittäytyi äitinsä kaulaan ja rukoili: "Rakas äiti, kallis äiti, sinähän olet minun oma äitini, sinäkin olet kerran ollut nuori ja rakastanut, varjele minua isältä ja Tahvolta!"
Ja sitten hänen ajatuksensa lensivät metsään, tuonne Puijon rinteelle, ruutikellarin kohdalle. Oli pimeätä ympärillä, mutta hän kuuli vihellyksen, puut risahtivat ja Hyi, herra hyvästi varjele! hän lausui ääneen. Maria pelkäsi itseään, teki riivatusti työtä ja koetti ajaa pakosalle tuonlaiset ajatukset.
"Mutta varjele minua, rakas äiti, Tahvolta; muuta minä en pyydä sinulta."
Tämä rauhallinen näkö-ala viihdytti heti Helkan mielen, ja hän palasi takaisin, mutta seisahtui hetkeksi pastellimaalauksen eteen, joka hymyillen näytti noikkaavan hänelle "hyvää yötä". Kun Helka sitte painoi päänsä patjaan, hän tuskin ehti hartaasti rukoilla: "Jumala varjele isää ja äitiä", ennenkuin uni hänet vei höyhensaarille.
Päivän Sana
Muut Etsivät