Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Mutta nyt paisuukin kulkupojasta isäntä taloon. Siunaa ja varjele, mä vieläkin sanon! Että minun kumminkin piti tämä ilopäivä nähdä. Oikeinko nämä mielisuosiolla antoivat sinulle tyttärensä? MIKKO. Oikein ne antoivat mielisuosiolla. HUSSO. Vai niin! Vai mielisuosiolla antoivat. No, pitääpä minunkin kiittää.
"Pohjatuulesta ja suomalaisten noituudesta varjele meitä, armollinen Herra Jumala, maasta ja auringosta ja kaikesta pahasta, mikä lentää maan ja auringon välillä, kolmen pyhän nimen, Isän Jumalan, Pojan ja Pyhän Hengen, kautta.
Ei, herra varjele, pidettäköön ennemmin kaikki erillään. Olkoon tiede tiedettä, taide taidetta, uskonto uskontoa.» »Minä olen siinä suhteessa eri mieltä.
Ne yöt pari ympäri helluntain, ne yöt on suuret ja syvät ja silloin jos ei tule tuuli vain, niin kypsyvät heelmät hyvät. Oi, antaos taivas tyyntä nyt, jos sitten sa annatkin muuta! Oi, varjele Luojani vakainen nyt orvon omenapuuta! Niin jos oisit lauluni kuin on suuri metsä, äänet kaikki kaiuttaisit, kaikki sävelet sä.
MAIJU. Minä en kestä tätä, en. Menen järveen, lopetan itseni. MARTHA. Siunaa ja varjele tuota lasta, kuinka puhuu! Vai järveen! Elkää, herran tähden, enää toista kertaa päästäkö suustanne semmoisia. MAIJU. Mitä varten minä sitten eläisin, sanokaa, mitä varten? Kun on niin ikäväkin, ettei tahdo tulla toimeen. MARTHA. Kovin te olette äreä tänä päivänä. Mikä teitä oikeastaan vaivaa?
Varjele meitä, o laupias Jumala, kaikesta pahasta! Joukko miehiä monilla lyhdyillä rientää tänne pellon poikki. Mitä he täältä yösydännä etsivät? Ah isälle on varmaan joku onnettomuus tapahtunut ja häntä tuodaan kotiin voi minua saanko nähdä häntä elävänä vai ruumiinako? PELTOLA. Oikein arvattu! Täällä saamme hänen heti kiinni.
Hän oli sentähden ottanut pistoolin käteensä hän piti aina sen mukanaan, mihin vaan meni, koska "teillä ja poluilla oli paljon ilkeätä väkeä," ja meni tällä aseella varustettuna miehekkäästi alakertaan. "Ah, Herra Jumala, varjele meitä!" valitti hän tuskallisella äänellä. "Vaiti siellä!" sanoi komisarius häätävällä äänellä; "muutoin ne menevät pakoon."
Me lypsämme heidän lehmänsä, me leivomme heidän leipänsä, me rakennamme heidän huoneensa, me luomme heidän tiensä, me kivitämme heidän katunsa, me linjotamme heidän rautatiensä, me käytämme heidän tehtaansa, me pystytämme heidän kirkkonsa, me olemme heidän polisinsa ja heidän armeijansa. Varjele, varjele! sanon minä, kun me kerran työstä lakkaamme! Kuka on silloin kuivilla? Ja kuka silloin kerjää?
Ei Jaako vielä mikään vanha ole. Tuleeko hän?... Siunaa ja varjele! Kreeta!... hän tuli sittenkin! * Ja hevonen likomärkänä!... Kunpa ei vaan olisi kilpaa ajettu?... Pahalta näyttää. * Tule nyt Johanna nopeasti ennen kuin ehtivät sisään!... Ettei vaan olisi kahvikin jäähtynyt! Minä jään tänne.
Ja kun minä olen saanut todistaa ihmisille Sinusta, oo Herra, ja julistaa heille sieluni näyt ja aavistukset, tahdon vaipua jalkaisi juureen ja uskoa henkeni Sinun haltuusi! Silloin tulevat synkät aavistukset kirkastumaan, ja taivaallinen rauha on täytetty. Oi Jumalani, varjele sydämeni tämän maailman pahuudelta!
Päivän Sana
Muut Etsivät