United States or Norway ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun tiesi häviävänsä, niin sekoitti kortit! PEKKA. En olisi hävinnyt. PERTTI. Turakaksi olisit kun olisitkin tullut sen vannon. PEKKA. Vanno vaan vannomistasi. Sinun valasi ei paljon paina! PERTTI. Painaa se vaikka penkin alle semmoisen miehen kuin sinä olet! 1:NEN TALONPOIKA.
Mutta pian hän toipui ja kääntyi kansan puoleen tekopyhästi hymyillen. "Sinä käsket", sanoi hän. "Vanno", huusi Vitiges, "että sinä poissa ollessamme teet kaiken voitavasi säilyttääksesi Rooman kaupungin uskollisena gooteille, joille se on niin suuressa kiitollisuuden velassa. Vanno valvovasi meidän etujamme kaikin tavoin ja vastustavasi vihollisiamme. Vanno uskollisuutta gooteille."
Hän ei enää jaksanut jatkaa, ja viimeiset sanat tulivat tuskin kuuluvana kuiskauksena: "Vanno minulle se, Marcus!..." Vinitius sulki hänet vapisevin käsivarsin syliinsä ja vastasi: "Kautta sinun pyhän pääsi! vannon!..." Kuun kalpeassa valossa saattoi nähdä kuinka Lygian kasvot kirkastuivat. Vielä kerran hän nosti huulilleen hänen kätensä ja kuiskasi: "Olenhan sinun vaimosi!..."
LUCIUS. No, puhu; jos sa mieleisiä haastat, Niin. lspses eloon jää ja hoidon saa. AARON. Vai mieleisiä? Totta totisesti, Sydäntäs vihloo kuulla mitä puhun: Ma kerron murhaa, verta, raiskausta, Pimeyden töitä, kauhun tekoja, Petosta, konnuutt', ilkeyttä, jota On sääli kuulla, vaikk' ei sääli tehdä; Sen kaiken kanssani ma hautaan vien, Jos sin' et vanno että laps saa elää.
AJATAR. Sen kohta teen, mutta elköön pysäykö kostos siihen, vaan vanno minulle, ettäs Ilmarisen koko perheen hävität! KULLERVO. Vannoisinko sinulle, ämmä? Mutta totuus on, että sepän huoneen jo itse polttaa päätin. Sen tänä ehtoona teen, mutta verta en toki vielä laske. Ken tulee tuossa?
NEITI SALMELA vavahtaa ja jää tuijottamaan Hurmerintaa ja herkeämättä katse kiinnitettynä Hurmerintaan peräytyy askelia huomaamatta ovelle ja edelleen saliin sillä aikaa kun ulkoa ikkunan alta kuuluu voimakas laulu: Jos sydän sulia puhdas on ja mieli vakaa, pelvoton, niin yhdy meihin, tänne jää ja pyhä vanno vala tää: tää Suomenmaa mun toimeen saa, sen eestä vaan mä ainiaan teen työtä saakka kuolemaan!
ELISABETH. Sen menneisyydessä jo tahrasit. Tulevaisuuttan' kyynelin ma huuhdon, Kun tahrasit sa multa menneisyyden. Viel' elää lapset, joilta isät tapoit, Ikänsä itkein nuorta orpouttaan; Viel' elää isät, joilta lapset tapoit, Ikänsä itkein tyhjää ahteruuttaan. Tulevaisuuteen älä vanno, sen Pilasi menneisyytes verinen.
UUNO: No nyt vannon toistamiseen ja viimeisen kerran, etten enää koskaan, en ikipäivinäni enää mitään vanno. Valdemar, lähde purjehtimaan. MARTTA: Oletko mieletön! UUNO: Se virkistäisi sinuakin, Valdemar. MARTTA: Ukkonen käy, ja hän käskee purjehtimaan! VALDEMAR: En nyt jouda. UUNO: Jouda! MARTTA: Siitä ei tule mitään! Sanon isälle.
ROMEO. Ma vannon, impi, kuun tuon pyhän kautta, Mi hopeillaan nuo puiden latvat päärmää. JULIA. Oi, älä vanno kautta kuun, se vaihtuu Ja kuukausittain muuttaa muotoaan; Näin tulee lempes yhtä muuttuvaksi. ROMEO. Min kautta vannon? JULIA.
Ja innostusta väräjävin huulin Heikki itsekseen kuutamoisen yön hiljaisuudessa kuiskasi hänen puheensa jälkeen lauletun laulun sanat: "Jos sydän sulla puhdas on, ja mieli vakaa, peloton, niin yhdy meihin, tänne jää, ja pyhä vanno vala tää: Tää Suomenmaa mun toimen' saa; sen eestä vaan ma ainiaan teen työtä saakka kuolemaan!" "Siis vanno näin: Ain' eteenpäin!