United States or Lesotho ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eiköhän vielä osata kummisedän tuutilauluakaan, ei koskaan muisteta sen alkusanaa. Mikä se nyt taas onkaan?" "Pörhönen", auttoi Topias, survaisten kehdon liikkeesen. "Pörhönen, niin vainenkin. Tui tui, pörhönen, tui tui." Pyöritellen sakarisormeaan pojan nenän ympäri, lauloi Hela Topiaan ainaisen tuutilaulun: "Pörhönen makaa saunanrahilla, Tuudin ma, tuudin ma lasta."
Sen vuoksi teen kaikki, mitä hän käskee ja tahtoo, olkoon se sitten siunauksesi eli kiroukseksi, ja vaikka minun pitäisi pettää Laagje, hänen sukunsa ja oma kansani." "Minäkin olen pannut henkeni alttiiksi Lailan tähden. "Niin vainenkin, se ei ollut niinkään hullusti tehty. Sinä et silloin tiennyt, kuka hän oli, etkä nytkään tiedä, kuka hän on." "Kuka hän on?
»Pitäisi kai hänen osatakin, monta monituista kesää kun on ollut laskumiehenä, ja johan sitä pitää osata laskumieheksi ruvetessaan, eihän siihen taitamattomia oteta.» »Niinhän tuon luulisi.» »Mutta sitä pitää olla huolella tässäkin virassa, ei sitä saa torkkua mela kainalossa.» »Niinpä vainenkin.»
Se tapahtui yöllä. Tehtaassa tehtiin ylityötä. Siltä vuosineljännekseltä maksettiin lihavat voitto-osingot. Jackson oli työskennellyt useita tunteja yhtä painoa, ja hänen lihaksensa olivat herpautuneet ja kankeat. Ja siitä johtui, että hän joutui koneen rattaisiin. Hänellä oli vaimo ja kolme lasta.» »Ja mitä teki yhtiö hänen hyväkseen?» kysyin. »Ei mitään. Kyllä vainenkin he jotakin tekivät.
Vasta sittenkuin ylpeys, kaikkien muitten häijyjen olentojen, johtaja ja päämies, oli valoa paeten viimeinkin lähtenyt sydämmestä, vasta silloin alkoivat sielunkin tuskat vähetä, vasta silloin rupesi Kaulio puhumaankin. "Voi kuitenkin!" virkkoi hän eräänä aamuna. "Minuako vainenkin te hoitelette tällä tavalla, minua, joka olen teille niin paljon pahaa tehnyt?"
Martha kumartui alas ottamaan hameen mittaa. Aili ihmetteli hänen kaunista mustaa palmikkoaan, joka oli kierretty päälaelle hopeisen nuolen ympäri. Ja hän on muutenkin niin kaunis. Pitkä ja solakka. Ja luonteeltaan erinomaisen rakastettava, sen sanovat kaikki. Hän tietysti pitää teistä äärettömästi? En tiedä. Ettekö tiedä? Tiedän vainenkin. Hän ei, en minä ilkiä sanoa. Sanokaa pois.
Ei saanut Marja sanotuksi muuta kuin hellän ihastuneen: Voi sinua, Shemeikka! Hänen mieltään huikaisi, veti kyyneleen silmään, harsoon maailman ja elämän. Silmä itki, sydän iloitsi tietämättä kumpikaan mistä. Sillä somempaa, sievempää ei voinut missään olla. Uskottelin sinua, Marja, on vainenkin minulla talo toinenkin kuin tämä. Jos sinne halunnet, menemme? Jos tähän tyytynet, jäämme? Jäämme.
Akkuna on auki, ja hiljaa löyhähtelee tuuli sisään. Ulkona sirkuttelevat linnut ja sääsket surisee. Kirkolta kajahtaa kellon ääni, ilmoittaen lepopäivän alkua, ja sen ääni kuuluu niin juhlalliselta, niin rauhalliselta. "Lapset, lähdetäänkös huomenna sedän kanssa kirkkoon?" kysyy Niiranen. "Mennään, mennään, voi hyvä setä, mennään vainenkin. No voi kuinka se on hauskaa!"
SIHTEERI. Te suvaitsette leikkiä laskea. EGMONT. Ei, ei! Ei sinun tarvitse sitä hävetä. Sinulla on hyvä aisti, näkyy. Elviira näyttää aika sievältä, ja minusta vainenkin on mieleen, että sulla on hovissa joku ystävätär. Mitä kirjeissä sanotaan? SIHTEERI. Moninaista ja tuskinpa ilahuttavaa. EGMONT. Silloinpa juur' on hyvä, että meistä tuntuu ilo ilolle kotona, ett' ei sitä tarvita odottaa ulkoa.
Virstan päässä tuolla kuumoittaa jo Somperin suuri kylä, josta enää on puoli peninkulmaa kirkolle: asuttuja seutuja kaikki tyyni. Susi niinmuodoin ei ole lähtenyt näille tienoin. Poloiset hiihtäjät! Turhaa on ollut vaivanne ja puuhanne. Keritynvaaran korpeen peto vainenkin oli piiloittunut. Herra Jumala! Oletko sittenkin sallinut lapsen joutua petojen saaliiksi?