Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Vuostuhannet, vuosmiljoonat On turhaan urkkinut ihminen: Mikä elämän, yksilön tarkoitus on? Mikä meidän on oikea kehto? Mitä varten me luotihin maailmaan? Mihin kuljemme sokkoina kaikki? Niin tuhannet, niin miljoonat, On näitä turhaan tutkinut, Kunnekka musta multamaa On heiltä kurkut tukkinut. Olenko, narri, suuri, hullu lapsi? Vaikk' enhän muita narrimpikaan ois!
Kasvojen väri oli harmahtavaa, iho sileätä kuin öljyllä kiiloitettu. Poskia varjosti hieno, harva parta. Mutta kivuloisissa, verettömissä kasvoissa oli kaksi kaunista, syvää, epäluuloista silmää, jotka eivät koskaan katsoneet siihen, jonka kanssa hän puhui. Hän näytti siltä kuin hän aina olisi »urkkinut ihmisten häjyjä ajatuksia», niinkuin Stubb kerran oli hänestä sanonut.
GLOSTER. Se on hänen. EDMUND. Se on hänen, mylord; mutta toivon, että sisältö on vieras hänen sydämellensä. GLOSTER. Onko hän koskaan ennen mieltäsi tässä asiassa urkkinut? EDMUND. Ei koskaan, mylord; mutta olen kuullut hänen arvelevan, että kun pojat tulevat täyteen ikään ja isät vanhoiksi, isän pitäisi olla pojan holhottina ja pojan hoitaman hänen omaisuuttaan. GLOSTER. Oi, konnaa, konnaa!
KVEESTORI: Pelkäävät sinua. Odottavat sinusta toista Neeroa. Se on hyvä niin. Sanoppa sinä, minun herkin tuntosarveni, mitä odottavat patriisit minusta ne vanhat sukuylimykset kodeissaan, missä ei hovin kulta kimaltele, vaan asuu vanhan Rooman henki hiljaisessa puolipimennossa. Oletko urkkinut, niinkuin olen käskenyt? Sinä vaikenet? KVEESTORI: En tiedä uskallanko ?
Vuostuhannet, vuosmiljoonat on turhaan urkkinut ihminen: mikä elämän, yksilön tarkoitus on? mikä meidän on oikea kehto? mitä varten me luotihin maailman? mihin kuljemme sokkoina kaikki? Niin tuhannet, niin miljoonat, on näitä turhaan tutkinut, kunnekka musta multamaa on heiltä kurkut tukkinut. Olenko, narri, suuri hullu lapsi? Vaikk' enhän muita narrimpikaan ois!
Tuommoinen elämänlaatu oli Kanniaisella ollut jo monta vuotta ja se ei voinut hyvään loppua. Nuot lautamiehen hyvät tavat ja hänen mielestään niin kunnialliset menot, olivat hänen tietämättään ja huomaamattaan yksissä neuvoin vähennelleet häneltä loppumattomiksi luultuja tavaroita ja kylässä tiettiin kuiskaella, että Kanniaisen lautamies on vähitellen urkkinut pois ympäristöllä olevat saatavansa.
Hovista lähtenyt tuuli puhaltaa nyt häntä vastaan, mutta tuuli on oikullinen, ja voi äkkiarvaamatta kääntyä toiseen suuntaan. Että Skytte niin tapahtuessa kylmäverisesti pettäisi meidät, siitä voin panna sieluni autuuden pantiksi! Itse sekin seikka jo, että hän on kuullut puhuttavan seurastamme, on ikävä ja huolettava asia enkä voi ymmärtää mitenkä hän on urkkinut itsellensä tiedon siitä!
Minä olen koonnut koko joukon hänen lausumiaan vaarallisia sanoja; minä olen urkkinut häntä etukaupunkien roskaväenkin keskeltä. Se on Jumalan onni, että melskeet puhkesivat ilmoille ennen vaalia. Niitä seuraa pelko ja reaktsiooni. Rakas pastori, tehkää työtä, kääntäkää sieluja hyvälle asialle! Strand horjuu, ei tahdo vaikuttaa käsityöläisiin. Te olette luja luonne, Fonn.
ISEBEL. Onnelliseksi Ma itseäni ylistän, kun teidät Sain tällä puolen vuorta tavata; Niin tärkeät toi tiedot Sameri. AHAB. Hän Benhadadin leiriss' oliko? ISEBEL. Hän vihamiesten ajatuksetkin On ovelasti ilmi urkkinut. AHAB. ja mitä ajatteli pettäjät?
Kuka häntä siihen pakoittaa?" "Uriah", vastasi hän, hetken epäiltyään, "on saattanut itsensä välttämättömän tarpeelliseksi isälle. Hän on viekas ja valpas. Hän on urkkinut tietoihinsa isäni heikkoudet, pitänyt niitä vireillä ja käyttänyt niitä eduksensa, siksi kuin yhdellä sanalla sanoakseni kaikki, mitä tarkoitan, Trotwood, siksi kuin isä rupesi pelkäämään häntä".
Päivän Sana
Muut Etsivät