Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Minä uneksin matkustavani kaukaisilla mailla ja olin onnellinen, sillä eihän minun valveilla kannata semmoisia matkoja tehdä. Häämatkallanikaan en käynyt kuin Imatralla. Seudut, joita nyt unissani kuljin, olivat pitkän aikaa hyvin viehättäviä, mutta muuttuivat sitte yhä elottomammiksi ja yksitoikkoisemmiksi.
Kakstoista kertaa Mun löylytit, ja joka yö sen jälkeen Uneksin taisteluista välillämme: Kypärit irti, maassa siinä maattiin, Käs' toisen kurkussa, kun havahdin ma Ja tyhjäst' aivan puolikuoliaana. Oi, Marcius, vaikk' ei riitaan Rooman kanssa Syyt' olis meillä muuta kuin maanpakos, Aseihin kaikki kakstoist'-ikäisestä Ja seitsenkymmen-vuotiaaseen nousis.
"Minun kunnianhimoni, tulevaisuuden-unelmani oli saada rakastaa ja ihailla jotakuta kaikesta sydämestäni ja tehdä tuo joku onnelliseksi... Sehän on nuorten tyttöjen tavallinen unelma, niin tavallinen, että sitä voisi milt'ei sanoa poroporvarilliseksi... Mutta se on uusi ja kaunis jokaiselle, ken sen uneksii ... ja minulle oli siinä ehkä jotain erityistä, minuahan vedettiin, houkuteltiin ja kiusattiin joka taholta... Ja nyt olen saanut kaiken, mitä toivoin, kaiken, kaiken, mistä uneksin..."
Uneksin, että Bertelsköldien kanta-äiti tuli luokseni, sellaisena kuin lapsuudessani usein olen kuullut häntä kuvailtavan, ja sanoi minulle: anna minulle takaisin sormukseni, niin olen antava sinulle kymmenen onnellista vuotta. Minä en tahtonut siihen suostua, ja kun hän ei luopunut vaatimuksestaan, vannoin ja vakuutin minä, ettei minulla sormusta ollutkaan.
Vaiko itken itseäni, kohtaloni kolkkoutta, ett'en ole kentän kukka taikka kaisla kotirannan, kun en kurja kumminkana oloihini onnen tyydy, mutta turhia uneksin. Oisin ehkä niinkuin tuossa kumppalini kunnokkaampi, joll'ei lahjoilta parempi: käypi tietä tarvottua, syöpi ennen syötettyä, hän on kullan kiltti lapsi, työhöns itse tyytyväinen.
Jälleen hän pelkäsi Johanneksen, vaikka vain sadas-osaksi sekuntia, menevän pois häneltä. Enhän minä mieti mitään, vastasi Johannes, tällä kertaa itsetietoisesti estäen pienimmänkään hermostuneisuuden sävyn ilmi pilkahtamasta. Minäkin uneksin. Sinäkin tahtoisit nukkua siis? virkahti Liisa.
Näin unta tänä yönä, että jouduin sinne, missä paljon päivän-loistetta oli. Minussa oli sama ihana tunne, kuin milloin lasna uneksin että minua kannettiin ilmojen läpi. Minä heräsin, mielestäni, ihanassa seudussa, mutta sinä et ollut siellä. Minä rukoilin että sinä saisit seurata minua, ja sinä tulit, sinä ja äitini yhdessä ja yhä suuremmassa valossa.
"Voi, armaani! kuinka pahaa unta minä usein uneksin, kun pelkään, tokko tuletkaan turvakseni, ja mikä lieneekään täällä elämämme loppu tänä ankarana aikana," huokasi Leena alakuloisena Matille. "Turvasi olen tuonelaan asti, vaikka maailma kuinka kurjaa olisi, vastasi Matti ja vakuutti, ettei vihollinenkaan aina täällä ole, kyllähän vielä ajat lauhtuvatkin." "Niinpä kyllä," myönsi Leena.
Mitähän saan kuulla", sanoi hän itsekseen. "Vaivuin viime yönä uneen ajatellen Amala Italiaa. "Silloin uneksin käveleväni paikalla, jossa oli seitsemän kukkulaa. "Laakeripuun varjossa nukkui kaunein nainen, minkä koskaan elämässäni olen nähnyt. Seisahduin hänen ääreensä ja katselin häntä mielihyvän tuntein.
Pian tuli se aika, jona minun tuli lähteä Helsinkiin, opinnoitani jatkamaan. Mielelläni olisin jäänyt kotiini, niin herttaiseksi se oli minulle käynyt, Siellähän oli armaani, jonka seurassa uneksin olevani onnellinen. Mutta niinkuin selkeälläkin taivaalla löytyy joku pilven hattara, niin minunkin tuossa onnessani oli yksi pimeä kohta.
Päivän Sana
Muut Etsivät