Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Mietteilee ukko ja ummistaa viimein Silmänsä unehen, Kohtapa kuitenkin joutsenten liuta Siivillä vinkuvil Pois tienoihin etelän kiitäen, Taas unesta herättää vanhan. Vauhdilla vasaman jänönen juoksee Ohitse nuotion, Vainoo hänt valkeakuononen kettu Vikkeläst oikaisten, Ja huhkain kuin keijunen Tuonelast Heit hienoilla siivillä seuraa.
Mutta äidin kuva toi mieleeni hänen opetuksensa ja neuvonsa, ja minä aloin hiljaa itsekseni toistella Davidin psalmeja, joita jo pienenä olin saanut suuren joukon oppia ulkoa. Kun epätoivoni seitsemännen päivän iltana oli korkeimmillaan enkä voinut hetkeksikään silmiäni ummistaa, toistin useampaan kertaan ja sydämeni pohjasta kuudetta psalmia.
Lauri söi kauan, mutta ei näyttänyt ruoka hänelle oikein maistuvan, vaikk'ei hän sitä tahtonut näyttää. Hän ei myöskään ottanut osaa muiden puheeseen, jotka kertoilivat mitä onnettomuuksia he elämässään olivat saaneet kärsiä, eikä ollut heissä yhtään, jolla ei jotakin kerrottavaa. Tänä yönä ei tahtonut uni ummistaa Laurin silmiä.
VIIVI. Ja mikä ravintola tämä sitten lieneekään? Uskaltaakohan tässä edes ummistaa silmänsä yöksi? KEKKONEN. Hieno paikka, hieno paikkahan tämä on. Tuskin piispallakaan on paremmat mööpelit.
Halvin talonpoika rukoilee näkymätöntä luojaansa. Hän uskoo häneen. Hän luottaa häneen. Tuo ainoa, johon he kaikki näin uskovat ja luottavat, ansaitsee tätä luottamusta ja osottaa itsensä semmoiseksi. Minä en saata puhua siitä, kuinka taistelon käy ja samalla ummistaa silmiäni häntä näkemästä. Hänestä päätös riippuu. Ja sopiiko minun ajatella, että hän tekee päätöksensä omiensa vahingoksi?"
Jos ennen poikamiehenä livahti yö tai kaksi kuukaudessa korttipöydän ääressä, saat nyt viikon pitkään tuskin ummistaa silmiäsi yhtenäkään yönä, sillä milloin ei vaimosi valita, vinkuu lapsistasi se, jonka vuoro kulloinkin on olla kipeänä taikka taudin puutteessa nuorimpana. Eikö valvottu yö ole yhtä kuluttava, valvoipa sen paheissa taikka hyveissä? Entä ne elatuksen huolet sitte!
Mitä ihminen muuta tarvitseekaan? Niin, tuolla tavalla minä puhuttelen itseäni, ja sitten tulen paikalla hyvälle humöörille taas. Mutta kuulepas nyt, Hilma! Ummistapas hetkeksi silmäsi! HILMA. Ummistaa silmäni? ONNI. Niin, tee vain kuin sanon! HILMA. Mutta mitä varten? ONNI. No, silloin tapahtuu jotakin lystiä. HILMA. Ei, ei sinä narraat minua. ONNI. En suinkaan minä vakuutan.
Oli meillä toinenkin ovi, joka kartanon edessä olevasta puutarhasta vei suoraan perähuoneesen, vaan siitä tuskin muulloin kuljettiin kuin juhlina ja Stefanin kotona ollessa. Entä puutarhat. Vaikka kolmekymmentä vuotta on kulunut nähtyäni niitä, tarvitsen ainoastaan ummistaa silmäni nähdäkseni ne yhtä selkeästi kuin ne Jumalan ilotarhaankin tultuani muistossani tulevat olemaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät