United States or Poland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mahtaa olla ihanaa voittaa taistelussa yksi kahtatoista vastaan! Tyydyn voittamaan yksi kymmentäkin vastaan en ole ylpeä. Mutta mitä näen... Luoti ei olekaan lähtenyt sinun pyssysi suusta, Rosen; siihen se on liian pieni. Ei, sanoi Rosen vähän hämillään, enhän ampunutkaan viimeistä laukausta.
Towiin aikaan ei hän kyennyt puhumaan luotuista sanaa, sillä tunsipa hänkin jotakin salanneensa. "Miksi et, ystäwäni, tätä heti minulle sanonut?" sanoi hän wiimein. "Mitäpä siitä olisi ollut hywää? Asia on sitä laatua, ett'ei sitä woinut jakaa parhaimpienkaan ystäwien kesken. Minä tyydyn nyt aiwan hywin siihen, että hän on sinun omanasi; sinä yksin ansaitsit hänet saada, eikä kukaan muu.
Mammalle ensin. Mamma saa ottaa kaksi. ELISABETH. Kiitos, minä tyydyn yhteen. MAIJU. Sitten tulee Hannan vuoro. HANNA. Kuinka monta? MAIJU. Yksi vaan! Herra Rastas, olkaa niin hyvä! TEUVO. Kiitoksia! Ka' nehän ovat ihan lämpöisiä vielä. MAIJU. Juur'ikään uunista otetuita. Jussi, sinä, hyi, tuota veijaria, kun sieppasi kaksi. Noo, mitä mamma sanoo? Ovatko hyviä? ELISABETH. Ei sovi moittia.
Siell' onhan sentään rauhallista kaikki. Mikäli mua koskee, mielelläni mä tyydyn niukentamaan, säästämään, muut kunhan ei kuin minä siitä kärsi. Vaan mitäpä se auttaa? Yksi ratsu ja puku, miekka täytyyhän mull' olla. Ja Jumalalt' en tinkiä voi mitään. Hän kyllin vähäiseen jo tyytyyhän: mun sydämeeni. Hafi, kovin suuri mull' oli usko kassas ylijäämään. AL-HAFI. Vai ylijäämään?
HAKON. Omin valloin En tahdo tässä tehdä; mut ei Valpur Saa väliämme päättää. Impyelle Lain mukaan holhoja on pantu; itse Ei asioitaan saa hän hoitaa, päättää. Välimme pyhä kirkko ratkaiskoon. AKSEL. Mä siihen tyydyn. HAKON.
Minä tyydyn mielelläni osaani, jos vaan hän on ollut onnellinen täältä lähteissään; mutta voi! minä aavistan, että hän on minun onnettoman tähden saanut paljon kärsiä ja kukatiesi minun tähteni murtunutkin. Sen saanen vasta kuulla." Vapisevana, horjuvin mielin astui hän kalmistosta, nousi ratsulleen ja kulki hiljalleen Paavolaa kohden.
Se on liiaksi paljon. Ei se paljon ole, se lasketaan pois pojan perinnöstä. Minä tyydyn viiteenkymmeneen ruplaan. Se on liian vähän minä maksan sata ruplaa. Se on oma asianne. Niin on, ja Vierimälle maksan minä 25 ruplaa. Minä en mitään pyydä, sanoi Vierimän ukko. Minun kanssani ei saa kiistää. Minä maksan.
Sillä ehdolla, että Teidän Majesteettinne kutsuttaa hänet luoksensa, tutkistelee häntä itse, kahdenkesken, ilman todistajitta, ja että minä saan kohdata Teidän Majesteettianne kohta kuin herttua on lähtenyt. Olkoon menneeksi! sanoi kuningas, ja te tyydytte siihen, mitä herra de la Trémouille on sanova? Tyydyn, armollisin herra. Te hyväksytte hänen tuomionsa? Arvelematta.
Siinä on ainoastaan osa totuudesta, ja kylmin ja kovin osa päälle päätteeksi, ja se joka lausuu osan totuudesta ja salaa loput, hän valehtelee." Kenelm: "Kiitoksia tästä nuhteesta. Minä tyydyn siihen. Epäilemättä minä lausuin valheen se on, jos minä täyttä totta tätä tarkoitin; ja jos en sitä tehnyt, niin " Laulaja: "Te valehtelitte itsellenne." Kenelm: "Aivan oikein.
"Minä tyydyn siihen", sanoi Nectabanus, "kun vain nyt heti seuraat minua hänen luokse, joka minun on lähettänyt sinua kutsumaan". "Korkea herra", vastasi ritari, "tässäkään en voi tahtoasi noudattaa, sillä minulla on käsky viipyä tämän lipun tykönä aina aamukoittoon asti niin että pyydän sinua tämänki puolesta minulle anteeksi suomaan".