Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Majurin näin puhetta jatkaessa oli taivas peittynyt pilviin. Salamoita välähteli tuon tuostakin taivaan rannalla, mutta jyrinää ei vielä kuulunut. Alakerrassa oli väki mennyt levolle. Maljasi! huusi majuri rengilleen, joka paraikaa kallisti Tuomaalle tarjottua tuoppia. Ja hän kulautti omastaan viimeisen pisaran. Sinä tuot tätä juotavaa niin vähin erin. Hae olutta ämpärillä!
Joskus hän hypähtikin, tuoppia kiinni ottaessansa.
Marja nauroi katketakseen sen kujeille, viedessään tuoppia takaisin pöydälle. On nyt urhon turpa maidossa kuin vasikan! Shemeikka ei pyyhkinyt partaansa, lipaisi sitä vain vähän kielellään ja virkkoi yhä samaan tapaan: Se oli toinen kaunis Karjalan tapa. On vielä kolmaskin, kaikista kaunein. On vierahan parta pyyhittävä sen, joka sen tahrii.
Samassa sysäsi hän sen niin raskaalla kädellä pois luotaan, että se meni lattialle. Laaran kävi tämä teko kovasti arvolle. Veret säihkyilivät kasvoilla, kun hän tuli tuoppia ottamaan ja sanoi: Tässä talossapa taitaa olla kovin siistiä väkeä, kun pitäisi kesken syönnin astiat pestä. Hyvän tekisi, jos kerran viikossakaan pestäisiin, vaan lieneekö tuotakaan pestynä koko talvena.
»Ja tämän huivin», sanoi Maija Liisa näyttäen ryöstettyä aarrettaan. »Kyllä siellä vielä voi olla paljo muutakin», vakuuttivat lapset. »Viekää te lapset kellariin, Maija Liisa», kehotti Elina. »Heidänhän pitäisi jo nukkua.» Hän sanoi hyvää yötä heille kaikille ja lapsijoukko poistui kellariin. Antero astui lähemmäksi ja katsoi tuoppia.
Martti ei ollut kuulevinansakaan; kallisti vain tuoppia yhä ahneemmin ja ajatteli itsekseen: "kun mies maistaa, niin pohja paistaa", mutta ei hän toki virkkanut ääneensä mitään. Vihdoinkin viimein köllähti hän penkille ja sytytti piippunsa. Savupilvet pöllyilivät niin somasti penkin ja pöydän laidan välillä.
Tämä seikka ja puoli tuoppia viinaa matkaan-saattoivat niin paljon, että minä tämän jälkeen, enoni takauksella, sain asua tuvassa sekä yöt että päivät, joka oli minulle sanomatoin onni. Se tärkeä päivä tuli vihdoin viimein jona minun piti tehdä tilin käytöksestäni lain edessä. Ilman pelkoja ja ala-kuloisuutta menin minä lakitupaan, sillä minä olin valmistanut itseni pahintakin vastaan.
»Päästäkää hänet ulos!» pyysi Elina. »Lapset pitää jo viedä sisään yöksi, vaan minä en uskalla niin kauan, kun Antero on siellä.» Alli ja Antero tulivat ulos. Anterolla oli kädet selän taa sidottuna; hän katsoi taaksensa ja koetti irrottaa niitä. Elina meni Allin luo näyttämään tuoppia. »Katsokaa, tämän löysivät lapset metsästä.»
"Joka sunnuntai-aamu puoli tuoppia", vastasi Elsa. "Vai niin, no, siinä on vika, joka ei ole minun tahdostani. Se on minun syyni, ett'en vienyt itse; minä kyllä olen käskenyt, vaan se on mennyt toista tietä. Nyt ei auta muu kuin minun täytyy eroittaa kyökkipiika palveluksestani tänäpäivänä." "Sitä en tahdo, älkää herran tähden!" "Kuinka niin? Eikö syypää tarvitse saada ansaitsemaansa rangaistusta?
Kuinka monta kertaa on hän nukkunut? TITUS. Kolme. PATRIK. Haa! Saiko kersanttimme tiedon hänen nukuttuansa toisen kerran? TITUS. Hetki sitten läksi hän tästä pärmänttäämästä. PATRIK. Kuinka monta tuoppia on hän tyhjentänyt tällä vahti-ajallansa? TITUS. Viisi. PATRIK. Viisi! Koska oli hän tyhjentänyt kolmannen, saatoitko raportin kersantille? Sano totuus, ja kauhistu jos valehtelet.
Päivän Sana
Muut Etsivät