Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
"Tullaan kohta!" huusi Eksköld vastaan, ja sitten kääntyen Annaan hän kysyi tyynesti: "Tuletko Anna jo, vai lähdenkö minä edellä?" "Minä tulen kanssasi", vastasi Anna, johon Eksköldin täydellinen tyyneys vaikutti niin sanomattoman rauhoittavasti. "Ja nyt sinun pitää ottaa minun käsivarteni ja sallia minun täyttää holhoojavelvollisuuksiani", virkkoi Eksköld, tarjoten käsivartensa Annalle.
LEONCIA. Sinun sanasi virvoittavat, niinkuin aamukaste ruusuja. Voi hyvin, Leoncia voi hyvin! LEONCIA. Tuletko takaisin? CLETO. Tulen. LEONCIA. Pianko? CLETO. Juuri pian. LEONCIA. Ah! CLETO. Oh! 11 Kohtaus. Leoncia yksinänsä. LEONCIA. Toistaiseksi, lemmityiseni, toistaiseksi! Oi kuinka se sentään on totta, ett'ei sielu milloinkaan vanhene! Minä tunnen itseni parikymmentä vuotta nuoremmaksi.
Ne näkyivät kaikki järkähtämättä katsoa tuijottavan vyöryävään mereen ja olivat enemmän kummitusten kuin elävien olentojen näköisiä. Hengellinen herra sanoi hymyillen, havaittuansa syyn tytön pelkoon: "Tuletko tänä päivänä ensikerran tänne, kun et ennen ole noita veitikoita nähnyt?
»Kylläpä tiedän», virkkoi Niemen piika Sanna, »se on tuo mies tuolta pohjois-Hämeestä. Hän on mainio tietäjä. Minunpa myös tuota täytyy koettaa.» Mikki, joka kuuli heidän puheensa, ajatteli itseksensä: »Enpä minä vain vastaanne tule», mutta nyt kuuli hän Kaisun kysyvän: »Lyyli, tuletko sinäkin onneasi koettamaan?» »Eipä minua juuri haluta, mutta kyllä tulen katsomaan, kuinka teidän käy.»
Tuo on epäilemättä taikavalkea, päätti hän, koska se palaa ilman savua, niinkuin taikavalkeat ainakin. "Tuletko, Maija, kanssani tuonne torpparin luo?" kysyi hän. "En varmaan tiedä, osaanko sinne." Valtteri tiesi kyllä tien, mutta epäili kumminkin, eikä mielellään kulkenut yksin metsässä. "Odottappas vähän, kyllä tulen, kuin saan esiliinani täyteen katajia", sanoi Maija.
"Tuletko mukaan, vai ? Täytyy minun saada jotakin, koska niin ahdistamaan rupesi; mutta sen minä sanon, että jos et anna tuolla sisälläkään rauhaa minulle totuuksiltasi, niin etpäs, peijakas olkoon, juokaan minun kustannuksellani tippaakaan, et tippaakaan, Yrjö! Jokos lähdet niillä ehdoilla?..."
Siitä teen vaan tiliä oman itseni kanssa. Ja tuon naisen kanssa sinä elät saman katon alla. Mitä likeisimmässä suhteessa. Ooh noita poissa olevia, näkisivät he nyt haudoistaan! *Rosmer*. Menetkö kaupunkiin? Menen. Mitä pikemmin, sitä parempi. Sitte tulen minä kanssasi. *Kroll*. Tuletko! No arvasinhan minä, ett'emme me vielä olleet ihan menettäneet sinua. *Rosmer*. Tule nyt, Kroll! Tule!
No, muutaman vuoden perästä on minulla siis kunnia olla »meidän tunnetun ja etevän naiskirjailijan veli.« Onnittelen itseäni! Hahaha! Mutta tuletko nyt, niin mennään ryytimaahan laittamaan kalastusneuvot kuntoon siksi kuin vieraat saapuvat. Ins. Aina. Niin, menkäätte te edeltäpäin minä tulen sitten perästä kukkia kastelemaan. No, missä ryökkynä niin kauan on viipynyt?
Terve tultuanne, hyvät herrat; terve tultuanne, kaikki! Hupaista nähdä sinut terveenä: terve tultuanne, hyvät ystävät! Kah, sinä vanha ystävä! Oi, kuinka kasvosi ovat karvoittuneet siitä, kun viimeksi sinut näin: tuletko tänne Tanskaan minulle partaasi päristelemään? O, armas neitoni ja haltijani!
Eikä Johannes voinut olla silloin tällöin kirjainsa yli vilkaisematta Liisan pukeutumista. Tuletko toimeen siellä? hän kysyi. Kyllä koetan, vastasi Liisa. Mutta missä minun laukkuni on? Johannes nousi sen hänelle ojentamaan. Kaipaan minä vähän toalettitarpeitani, sanoi Liisa. Tuokin vaikutti Johannekseen hyvin omituisesti.
Päivän Sana
Muut Etsivät