Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Sen virkkoi hän; ja Wolmar tuossa havaitsi Tuon olkivyöhön puetun, Ja kauheammasti nyt häneen vihastui Kuin metsikössä äskettäin: "Tuleppa tänne, olkineito," huusi hän, "Ja joudu! morsiamen oon Hupsulle orjallein, Ontreille, luvannut, Ja hän on sinut saapa nyt."
Eineeltä päästyänsä Paavo sanoi: »Katso, Hilja, miten ilma on ihana ja raitis; tuleppa vielä kerran kanssani kävelemään.» »Varsin halusta», vastasi Hilja, ja kenraalinna lupasi pitää kahvipannun kuumana siksi kuin he kotiin palaisivat. Hilja puki vain päällysnutun yllensä ja meni sitte Paavon kanssa Kaisaniemen puistoon.
Tiedätkö mitä? sanoi hän, kun he vaikenivat, tuleppa huomeniltana Alinen luokse, siellä saat kerran vielä kuulla Kiesewetteriä. Ja tule sinäkin, kääntyi hän Marietten puoleen. Hän on jo sinut pannut merkille, sanoi hän sisarenpojalle. Hän sanoi, että kaikki mitä sinä olet puhunut, minä kerroin hänelle, oli hyvin hyvä merkki, että sinä ihan varmaan tulet Kristuksen luo. Tule välttämättä.
Käteeni, tohtor', tarttukaa Ja tungoksesta harpatkaa Nyt kerrassaan! Mun moistenkin Tääll' liian hurja olla on. Vaan muapa vetää tuonne viidan varjohon. Kas, mitä valoa oudonmoista Lävitse lehvän sieltä loistaa! Tuleppa, meemme tuonne urkkimaan! FAUST. Sä ristiriidan henki! Niin, no johda vaan Sä matkaa, mutta onhan omituista: Me Valpor'yönä käymme Brokkilaan, Tääll' ollaksemme erin muista.
Vasta kun kuuli toisten kirkuvan, niin silloin hänkin päästi kimakan huudon ja syöksyi juoksuun muitten mukaan. Vaan Latun Liisa kävi kohti poikalaumaa, pystönä kuin ruhtinatar. Muut pojista jouduttausivat pakoon, ainoastaan Heikki ja Mikko jäivät paikoilleen vielä kädet nyrkissä uhkasivat: »Tuleppa tänne, Litulatu!»
Siihen sai kohta muuttaa sisään. Ehdot olivat kohtuulliset, ja sopi hyyrätä huoneet kuukaudeksikin, jos tahtoi. "No, tämähän on juuri, mitä tahdotaan, täti!" sanoin minä, punehtuen siitä mahdollisesta kunniasta, että saisin asua lakimiesten kammioissa. "Tuleppa siis", vastasi tätini, taas pannen päätänsä hattuunsa, jonka hän oli hiukkaa ennen laskenut pois. "Mennään katsomaan niitä". Me lähdimme.
Ei palkeet eikä ratasvärkki ikinä voi ajaa samaa asiaa, kuin ihmisen keuhkot ja elävä ihmiskäsi: nehän saavat huilusta ja viulusta ääniä ulos, joita nuo molemmat keinotekoiset eivät mahda, ja niinhän se onkin, kuin olla pitää. Tuleppa, juokaamme pohjaan, ja menkäämme kotiin".
»Ansaitsematon hyvyys ventovierailta on kyllä kummallista», sanoi leski kyynelsilmin ja lisäsi vielä: »Vaikka meidän Hiljaa kyllä ikävä tulee, ymmärrän kuitenkin sen hänelle onneksi olevan, että hän kodista pois pääsee, sillä mitäpä hänellä täällä on muuta kuin köyhyyttä. Hilja, tuleppa lapseni tänne. Tahtoisitko seurata tätä hyvää vierasta ja mennä hänen kasvatiksensa?»
Tuleppa niin esittelen sinut". Pikku-veljellä ei ollut aikaa aristella, kun professori esitteli hänet kuvanveistäjälle, joka tarttui hänen käteensä kysyen: "Ettekö tästälähin suostuisi rupeamaan minun työtoverikseni ja jättämään lakitieteenne?"
Sitten hän poikaan kääntyen sanoi: No tervetultuasi tänne meidän vanhojen kotiin, koeta nyt tulla meille pieneksi auringonsäteeksi, minä tarkoitan, koeta olla nöyrä ja avulias meitä kohtaan. Hyväntahtoisuus ja avuliaisuus lämmittää vanhoja. Kyllä me sitten taas puolestamme sinua hyvänä pidämme. Mutta tuleppa nyt aamiaiselle! Sinun on varmaankin nälkä.
Päivän Sana
Muut Etsivät