Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
TOPRA-HEIKKI. Mikä on vihaa ja vainoa? Sekö, että pidämme puoliamme? Ettemme anna pakottaa itseämme hirteen? Että tahdomme elää? Eikö se ole joka ihmisen oikeus? Ja emmekö me ole ihmisiä? Mitä? SILJA. Tottakai. Kukas sen kieltää. Mutta väkivallalla ei mitään voiteta. Joka miekkaan rupee, se miekkaan sortuu. TOPRA-HEIKKI. Kun sortuu, niin sortukoon.
KUNNARI. Onko sinulla meille ruokaa? On! On! Nyt ei hätää enää. Ja vieläpä pannurieskaa! No, ei vaan! Mistä sinä tätä olet hankkinut? TOPRA-HEIKKI. Syökäähän pois, sitte kerron. KUNNARI. Tuossa on sinullekin, Jaara. Maistapas, kuinka hyvää! Olla vaan joka päivä tämmöistä herkkua! Syntyisi silloin elää. MIKKO. Näin makeata pannurieskaa en vielä ikänäni ole syönyt. Kuka lieneekään paistanut?
TOPRA-HEIKKI. »Suus kiinni, taikka korvalle tulee», ärjäsin minä, eikä auttanut mestarin mitään. Ja sitten me lähdettiin. Noin parikymmentä potraa poikaa liittyi matkaan. MIKKO. Minä etupäässä ja Kunnari. Antti se arveli ensin ja kynsi korvallistaan. SILJA. Mutta seurasi yhtäkaikki? MIKKO. Tiettyä se! Kun minä sieppasin nutunliepeestä ja vedin vähän matkaa perässäni. MATLENA. Entä sitten?
Ville tuskin enää niin paljon vaivojaan tuntee, mutta äidin sydämelle se käy kipeästi, kun näkee lapsensa tuossa edessään hiutuvan ja huononevan eikä voi auttaa. Ei millään mahdilla. MIKKO. Etkö sinä ole kääntynyt vaivaishoitoon, Antti? ANTTI. Koetin minä jo sitäkin. TOPRA-HEIKKI. No, ja mitä he? ANTTI. Haukkuivat ja ajoivat pois. »Vanhemmat parhaassa ijässä», sanoivat, »eikä kuin kolme lasta.
Vaikka onhan niitä muita jäljellä. Paljonkin muita. MATLENA. Nuku nyt, nuku! Heitä pois mielestäsi nuo asiat. Meillä on aikaa miettiä niitä sittenkin taas, kun heräät. TOPRA-HEIKKI. Sinä, Matlena! Oma tyttöni! Kultanuppuni! Pidätkö sinä minusta nytkin vielä? Vaikka olen tänlainen pahantekijä. MATLENA. Minun silmissäni olet kuitenkin hyvä, parhain kaikista. Mutta nyt et saa virkkaa enää mitään.
TOPRA-HEIKKI. Eikös tämä sitten ole tärkeätä? Aivan yhtä tärkeätä, ei, luojan nimessä, vielä tärkeämpääkin. Tärkeintä kaikesta, mitä maailmassa on. Jumaliste, kuinka kaunis sinä olet, Matlena. Niin kaunis, että oikein päätä huimaa. MATLENA. Kaikki tytöthän sinun mielestäsi kauniita ovat. TOPRA-HEIKKI. Ei ne kaikki sentään, ei likimainkaan kaikki. Eikä kukaan niinkuin sinä. MATLENA. No, ei vaan.
TOPRA-HEIKKI. »Onko totta, että työt lakkautetaan?» minä kysyin. »Vasta kahden viikon päästä», vastasi insinyöri. »Milläs me sitten elämme?» minä taas kysyin. »Keväällä ne taas alkavat», hän soperteli. »Ja hirteenkö menemme siksi aikaa? Tekö meihin hengen puhallatte, sitten kun meitä taas tarvitsette?» MATLENA.
Piilottelet metsässä jossain likellä siksi kuin me muut joudumme paikalle. KUNNARI. Ettäkö ? TOPRA-HEIKKI. Sillä välin kun joukko on riihtä sammuttamassa, teemme tyhjää talossa. Me Mikon kanssa menemme sisään, Jaara ja sinä jäätte ulos vahtimaan. KUNNARI. Mutta tuohan on murhapolttoa ja varkautta. TOPRA-HEIKKI. Sano sitä millä nimellä hyvänsä.
Silloin on leikki kaukana. MATLENA. Oikeinko totta? Sitä nyt ei kukaan uskoisi. SILJA. Eikä hän anna perään, vaikka kuolisi siihen paikkaan. Jäyhempää ihmistä en tiedä toista. MATLENA. Sitten ovat ehkä kaikki yhdessä myllyssä. SILJA. Pahaa pelkään. MATLENA. Topra-Heikki tietysti etupäässä. Kuinkas muuten. Ja Mikko taas seuraa häntä vaikka tuleen. SILJA. Sinä Mikon sijassa tekisit juuri samoin.
MATLENA. Vaan paleltuvathan ne, kun tulee talvipakkaset ja tuiskut. TOPRA-HEIKKI. »Pidän, pidän, pidän!» Ei, minä en osaa sanoa sitä niin suloisesti kuin Matlena. En vaikka. »Pidän, pidän, pidän !» MATLENA. Varsinko sinä tahallasi teet kiusaa, Topra? Tuon kun olisin arvannut, niin TOPRA-HEIKKI. Mitä niin ? MATLENA. Niin en sitä sanaa olisi suustani päästänytkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät