Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Mutta jopa nousivat ihokarvat yksin pystyyn ja kylmä hiki vieläkin valuu pitkin ruumista... Oli niin outoa ja luonnotonta, sehän sen teki. MATLENA. Niin, sehän sen teki. ANTTI. Elä puhele enää, vaan koeta nukkua. MIKKO. Parasta kun rupehimme maata jokaikinen. TOPRA-HEIKKI. Siitä minulla vaan on paha mieli, että ennätti Ville kuolla. Se meni nyt niinkuin turhaan kaikki.
TOPRA-HEIKKI. Lupa puhua, koska minulla on yhtä hyvä suu kuin sinullakin. Topra, malta mieltäsi, onneton! TOPRA-HEIKKI. Saako tietää, mitä tämä tutkiminen oikeastaan merkitsee? Mistä meitä epäillään? Mistä syytetään? Sanoo hänet kerrassaan suoraan, ilman verukkeita ja kiertelemisiä. VALLESMANNI. Teitä epäillään syyllisiksi murhapolttoon, varkauteen ja murhaan. SILJA. Voi armollinen Jumala!
TOPRA-HEIKKI. Niinpä minä teille nyt sanon, ettei tämä vetelehtiminen enää kelpaa. Meidän tulee ryhtyä toimeen, jos mieli jotakin aikaan saada. KUNNARI. Hyvä juttu! Minä olen mukana vaikka paikalla. MIKKO. Minä myös. Kun vaan ilmoitat mitä on tehtävä. TOPRA-HEIKKI. Joka haaralla rikkaat ahdistavat köyhiä. Ja köyhät seisovat vaan ristissä käsin ja pusertavat itkua. Ei kukaan auta, eikä neuvo.
Ei herää Ville eloon, vaikka huolisin niin, että sydän halkiaisi. TOPRA-HEIKKI. Apu tuli liian myöhään. Ennemmin olisi meidän pitänyt ryhtyä toimeen. Nyt olisimme päässeet jo paljon pitemmälle. Emme enää kärsisi näitä vasta-alkavan tuskia. Ville olisi jäänyt eloon, voimistunut ja kasvanut. Kuka tietää minkälainen mies hänestä olisi maailmaan varttunut. Meillä siitä olisi ollut ilo.
Olemme kulkeneet paikasta paikkaan ylt'ympäri, eikä pienintäkään jälkeä. Luulimme teidän jo tykkänään paenneen näiltä mailta. MATLENA. Yhytimme sitten viimein Kunnarin juur'ikään tuolla tiellä ja rupesimme häneltä kuulustelemaan. Ette usko, missä tuskassa olen ollut teidän tähtenne, kelvottomat. TOPRA-HEIKKI. Tuskassa meidän tähtemme? Sinä, Matlena? Ja miksi et tullut sitten mukaan kun pyysin?
Nyt ei kuulu mitään. Kumma että löi niin heikoksi miehen. Että kuulee olemattomia ääniä. Ei se muuta ollut kuin heikkoutta, luonnon heikkoutta. ANTTI. Niin, eihän sitä ihmetellä sovi. Mieskin on ihminen, vaikka olkoon kuinka väkevä. TOPRA-HEIKKI. Tähän saakka en vielä ole säikkynyt enkä pelkoa tuntenut.
ANTTI. En. VALLESMANNI. Kuka teistä sen teki? ANTTI. Sitä en tiedä. VALLESMANNI. Miettikää tarkkaan. ANTTI. En tiedä. VALLESMANNI. Mutta sen tiesitte, että varastettuja ne olivat? MIKKO. Kuuntele, Topra! TOPRA-HEIKKI. Mitä, mitä? Josko Antti tiesi? Miks'et vastaa, pöllö? Eihän sinulla ollut aavistustakaan.
Millä hetkellä hyvänsä tulee vallesmanni sisään ja saa ne silmiinsä. Silloin olemme kiinni joka kynsi. MIKKO. Niin, tosiaankin. Kyllä nämä täytyy kätkeä. Mutta mihinkä? Sano sinä, Antti, joka paremmin tunnet paikat. ANTTI. Miettikäähän nyt te. En minä kykene tällä haavaa. MIKKO. Uunille. TOPRA-HEIKKI. Josta ensimmäinen kerjäläinen ne kaappasee. MIKKO. Porstuan-nurkkaan sitten? Taikka navettaan.
MATLENA. Ja poliisein hevosella. En, en vaikka! TOPRA-HEIKKI. Hyvästi sitten! MATLENA. Topra! Mikko, veljeni! Missä ja milloin teitä ensi kertan näen. MIKKO. Se on tietymätöntä. Ehkä hirsipuussa. TOPRA-HEIKKI. Mitä höpiset? Hirsipuussa? Kissa siellä keikkukoon, ei mies. Hyvästi, Silja! Jumalan haltuun! Villelle toimitan rohtoja, vaikka pääni menköön. Hyvästi!
Minä tyydyn Jumalan tahtoon, ja otan kiitollisuudella vastaan hänen kädestään niin surun kuin ilonkin. TOPRA-HEIKKI. Mutta ehkä nyt onkin Jumalan tahto, että köyhä väki nousee rikkaita vastaan? Ehkä heidän mittansa on täysi ja rangaistuksen hetki tullut? Ehkä Jumala aikoo jo lopettaa heidän hekumallisen elämänsä ja kostaa heille kaikki vääryydet. Mitä siihen sanotte, Silja?
Päivän Sana
Muut Etsivät