Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
Järvi on talvelle osoittanut, että jättiläistä ei voiteta väkisin, jos ei se vapaaehtoisesti antaudu, ja yhdellä ainoalla tempauksella on se kovaan jäähän kiskaissut peninkulmia pitkän railon, jossa vesi taas vapaana lainehtii. Se on pitkä, liikkumaton, sininen joki tuo railo, mutta se osoittaa Pielisen voimaa ja halua valoon. Viimein jäykistyy kumminkin senkin pinta.
"Nyt taakaksi nään elon raskahan tän, on lapseni poissa ja kruunuton hän; mut kuolohan säilytän mieleni-alaa: ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa!" Ylämaan Heiska. Ja Heiska huima, huolta vailla, läks reippain rinnoin sotimaan; nyt pattona on kaukomailla, ja häntä en nää milloinkaan. Oi, jos hän palais vaan! Oi, jos hän palais vaan! Nuo vuoret antaisin, jos kotiin Ylämaan Heiska palais vaan!
Jos se oli hänelle yllätys, jos kokemus näytti menevän päinvastaiseen suuntaan kuin se missä päin hänen ihanteensa asui, ei hänen mieleensä juolahtanut sen johdosta purkautua pateetiseen pessimismiin ja katkeruuteen, vaan jos tuo suunta oli kovin järjetön, hän purskahti nauramaan tälle »huonolle farssille». Katkeruudellahan ei mitään voiteta; todellisuushan on meille ylivoimainen ja pakoittaa meidät lopulta kuitenkin mukautumaan suuntaansa, tahdoimme tai emme.
"Sota kirkkoa raasti ja vaimensi maan, näät kiistoja, sortoa, vainoa vaan; ei lausuta julki, mut huokaamme salaa: ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa! "Läks uljaina poikani, Jaakko kun huus; miss' yksin nyt itken, on kumpua kuus. Suru eukkoni mursi, hän hautaan jo halaa, ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa.
Nyt taistohon, raukat, rajan takaa te tulkaa! Saa kyydin, ken miekkaa ei kourassa kanna. Sa uljas Jehkini, hei, hatun keikkua anna! Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa. Suuss' illan, miss' ylpeän linnan ma nään, soi laulelo vanhuksen harmajapään, ja poskia laulajan kyynelet valaa: "Ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa.
Kerran hän lausui, ikäänkuin itseksensä, samalla kuin hän katseli minua sydäntä koskevalla sääliväisyydellä: "niin, mahdoton on palata. Mutta minä olisin suonut, että olisit tietänyt tämän ennen." Ja sitten hän lisäsi minulle: "Veljeni, me emme saa sekoittaa kärsimistä ja syntiä keskenänsä. Synti on palata takaisin. Kenties meitä tuskastuttaa katsoa takaisin ja ajatella, mitä olemme kieltäneet itseltämme, mutta se ei välttämättömästi ole synti, jos vaan uskaliaasti pyrimme yhä eteenpäin. Ja jos synti yhtyykin kaipaukseen, muista, ettei meillä ole tekemistä minkään maalatun, vaan todellisen Vapahtajan kanssa; eikä Hän kuollut maalattujen, vaan todellisten syntien tähden. Syntiä ei koskaan voiteta sillä, että katselee sitä, vaan sillä, että katsoo pois siitä Hänen puoleensa, joka kantoi meidän syntimme, sinun ja minun, ristinpuussa. Sydäntä ei voiteta Jumalan omaksi sillä, että ajattelemme, että meidän tulee rakastaa Häntä, vaan sillä, että opimme, mikä hän on, ja kuinka kokonaan ansaitsee rakkautemme. Totinen katumus alkaa Jumalan rakastamisella. Pyhä Henki opettaa meitä tuntemaan ja sen kautta rakastamaan Jumalaa.
Mutta palkkanne?" "Ei, poikaseni, puhuta palkoista. Pahoja henkiä ei voiteta rahalla. Ne voitetaan voimalla, jumalallisella voimalla", sanoi ukko ihan sydämensä pohjasta. "Mutta minun täytyy saada teille antaa edes nämä kengät. Näen että kenkänne ovat kovin vanhat ja paikkaiset." "Kuluuhan se pidettävä. Viisi vuotta ovat olleet ainoina kenkinäni ja vanhenevanpa ne näkyvät."
Siinä, että reippaasti kärsii toisten edestä, on aateluus, eikä siinä, että velttona antaa toisten kärsiä puolestaan. Ihmisten johtaja on se, joka seisoo etumaisen ihmisrivin edellä, uhmaa vaaraa, jota kaikki muut väistyvät ja joka, jollei sitä voiteta, tuhoaa heidät kaikki. Jokainen jalo kruunu on orjantappurakruunu.
Usein tapahtuu myös niin, että edellä puheena olleen hyvän haltiattaren kadottua, pois muutettua, turmelus muuttaa entisen hyvän alan ja jos sitä ei ai'assa voiteta, niin on se pian syössyt onnettomuuteen koko perheen. Niin kävi Paavolassakin. Emännän kuoleman jälkeen vietettiin siellä ensin surullista elämää. Surullisinna oli isäntä.
TOPRA-HEIKKI. Mikä on vihaa ja vainoa? Sekö, että pidämme puoliamme? Ettemme anna pakottaa itseämme hirteen? Että tahdomme elää? Eikö se ole joka ihmisen oikeus? Ja emmekö me ole ihmisiä? Mitä? SILJA. Tottakai. Kukas sen kieltää. Mutta väkivallalla ei mitään voiteta. Joka miekkaan rupee, se miekkaan sortuu. TOPRA-HEIKKI. Kun sortuu, niin sortukoon.
Päivän Sana
Muut Etsivät