United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä pesisin laattiat, minä pyyhkisin pölyä teidän tieltänne, etteivät teidän valkoiset kätenne milloinkaan tahraantuisi, minä lämmittäisin teidän huoneenne, minä laittaisin vuoteenne, minä harjaisin päällysvaatteenne ja pesisin alusvaatteenne, minä riisuisin teidän kenkänne ja minä jälleen ne pauloittaisin, aamusta varhain ja iltaan myöhään minä teitä palvelisin, enkä itselleni mitään pyytäisi, kunpa ottaisitte minut ja minä näkisin ja oppisin ja kelpaisin hänelle.
Mutta palkkanne?" "Ei, poikaseni, puhuta palkoista. Pahoja henkiä ei voiteta rahalla. Ne voitetaan voimalla, jumalallisella voimalla", sanoi ukko ihan sydämensä pohjasta. "Mutta minun täytyy saada teille antaa edes nämä kengät. Näen että kenkänne ovat kovin vanhat ja paikkaiset." "Kuluuhan se pidettävä. Viisi vuotta ovat olleet ainoina kenkinäni ja vanhenevanpa ne näkyvät."
Ja nyt menen huoneeseni, ja annan Planchetin harjata saappaani ja kun hän on saanut ne puhdistetuksi, lähetän hänet jos tahdotte, harjaamaan teidän kenkänne. Hän jätti kauppiaan aivan ällistyksiinsä noin oudoista jäähyväisistä ja arvelemaan, eikö hän ollut antanut kolahduksen omalle itselleen. Ylinnä portailla tapasi hän Planchet'in perin säikähdyksissä.
No niin! mutta ystäväni te, joka tässä pilaa laskette, sanoi d'Artagnan, jospa minun jalkineeni tarvitsevatkin sienellä pyyhkimistä, niin kylläpä teidän sukkanne ja kenkänne tarvitsevat ainakin harjaa. Olettekohan tekin mahtaneet olla yöjuoksulla, mestari Bonacieux?
Eihän minulle ole ollut palvelukseen ruvetessa puheessa tämänlaisia kenkiä, sanoi Hintti ottamatta niitä käteensä. Minä ne vaan teetin ja, tuota, kun tässä olostutaan, niin kyllä minä teetän vaikka sinä mitä tahdot. Antakaa kenkänne muille ja heittäkää minut rauhaan, sanoi Hintti.
Mikko ei nyt enää vastustanutkaan, vaan ryyppäsi ensi esityksellä. Kun syömästä oli päästy, niin Lilja laittoi vuoteen ja sanoi: Riisukaa kenkänne ja nuttunne ja ruvetkaa vuoteeseen. Siihen Mikko rupesikin, mutta Lilja toi hänelle vielä unipulverin, joka Mikon oli nielaistava, ja sanoi: Nyt me jätämme teidät nukkumaan.
VALTER. Anteeksi serkku teidän kenkänne nappi on auennut, sallikaa minun panna se kiinni. KERTTU. Olkaa niin hyvä. KERTTU. Ettehän te saa sitä kiinni? Teidän kätenne vapisevat. VALTER. Niin, ne vapisevat. Antakaa olla, ei se nyt onnistu teille. VALTER. Kumma paikka KERTTU. Jättäkää jättäkää Pelkään, että pidätte minua kömpelönä.
"Mutta olisittehan woinut nuo kenkänne paikata, ett'eiwät jalkanne olisi myötäänsä märkinä", sanoin yhä edelleen, osaksi uteliaisuudesta, osaksi luulotellen, että ukko olisi ainakin jotain laiminlyönyt. "Niin sen outo luulisi, mutta jolla on kuusi nälkäistä ja alastonta lasta sekä waimo ympärillä, se ei jouda paljon omista werhoistansa ja kengistänsä huolta pitämään.