United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !


Suloiset olette te, muinoin hehkuneiden sydänten muistot suloiset olette muistot keväisen nuoruuden onnelliset olette viattomuuden ja lemmen muistot oi, kuinka suloiset olette surulliset ajatukset, jotka heräätte, kun uudelleen näemme teidän kaukomailla kangastelevan, tähtien ja aamuruskon reunustamina, täynnä kukkasia ja niiden lemua kauan sitten kuluneilta ajoilta!

Istuu impi kangaspuissa, käämi kääntyy, pirta piukoo, vaan on immen mieli muissa, aatos kaukomailla siukoo. Kutooko hän maalle rauhaa vaiko sotaa, viel' ei tiedä, mutta onnea ei lauhaa Sormun sorja tyttö siedä.

"Nyt taakaksi nään elon raskahan tän, on lapseni poissa ja kruunuton hän; mut kuolohan säilytän mieleni-alaa: ei voiteta rauhaa, jos Jaakko ei palaa!" Ylämaan Heiska. Ja Heiska huima, huolta vailla, läks reippain rinnoin sotimaan; nyt pattona on kaukomailla, ja häntä en nää milloinkaan. Oi, jos hän palais vaan! Oi, jos hän palais vaan! Nuo vuoret antaisin, jos kotiin Ylämaan Heiska palais vaan!

Mun sulki kaivatusta maasta monta merta Ja monen talven jää; Iloita kaukomailla sain ma monta kertaa Ja usein kyyneltää. Tääll' oon nyt taas. Ka, taivas! suojaa missä kehto Mua tuuditellut on! Kas tuolla salmi, saaret, tunturit ja lehto Laps'-mailma huoleton! Kaikk' onpi vanhoillaan. Puut vielä vihannoivat Somissa verhoissaan, Tutuista sävelistä aavat ilmat soivat Ja metsä lauluistaan.

Puu uljain kankahalla se kaatuu maahan. Lahoaa. Syö kissa pääskyn. Kaikki on siihen hetkeen loppuvaa. Se heidän kohtalonsa. On toisin määrä sun ja mun. Jos ihminen nyt kuolee, ei kuole silti loppuhun! Oi ihme luonnon suurin. Vain tomumajan jättää hän. Ja jossain kaukomailla saa loputtoman elämän. Sen uskon. Mikäs auttaa kun Raamattukin sanoo niin. Mut tyytyisinpä silti ma päiviin kotvaa lyhempiin.

Nevalaisten neuvon kieltä kuulee koko korven kansa, vaan jos poik' on meidän mieltä, tuo hän muutkin muassansa. Istuu impi kangaspuissa, käämi kääntyy, pirta piukoo, vaan on immen mieli muissa, aatos kaukomailla siukoo. Kutooko hän maalle rauhaa vaiko sotaa, viel' ei tiedä, mutta veri nuori pauhaa eikä tyttö tyyntä siedä.