Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
KASPER. Ha ha ha! No siinäpä kaksi kummallista veitikkaa. GILBERT. Luulenpa keksiväni heitä kohtaan sukkelan juonen, herra. KASPER. Hyvä. Mikä on tämä? Mutta vartokaamme, tuossa tulee mies. FAUSTUS. Mitä tahtoo herra kapteeni? KASPER. Sano minulle kuinka kuuluu se lupaus, jonka eilen teit?
Hän näki jo, kuinka veli usean kerran avaten ja sulkien kättänsä aikoi tarttua Johanneksen kellonvitjaan, mutta aina vetäisi kätensä takaisin; hän sanoi senvuoksi kovasti, niinkuin vallatonta lasta kielletään: "piisaa jo! sinä teit hyvin, jätä valtaan nyt". Dami tuli entiselleen ja virkkoi vielä Johannekselle: "Kas niin!
ARISTARKUS. Katso, Titus, nyt seison minä itse samassa korkuudessa kuin te. Kiitoksia, ettäs teit mun kukoksi, se teki mun Seus Jupiteriksi. Kukko ja Jupiter, se vertaus lyö naulaa kantaan. Terve, itsekielto ja selvyys! te korotatte meitä pyörryttäviin tienoisiin. Ihanata! Skool! »Skool, sille asialle», tahdoin minä sanoa; mutta löytyykö koiran koijussa leipää?
Kuule, käske mennä pois tuon herra Storen. Hänellä ei ole minun kanssani mitään tekemistä. Minä olen puhunut Jumalan kanssa. Jumala sanoi, että tyhmästi teit Esteri ja että sinä Esteri raukka olet elämässäsi tehnyt vain paljaita tyhmyyksiä. Mutta hän nauroi. Totisesti hän nauroi!» Esteri nousi istumaan ja väitti: »Sinä et usko että Jumala nauroi, mutta hän nauroi!»
Näin Luukkonen rohkea lausui: "Nyt teille mä tarjoan, Te korpien väijyvät sissit, Urotyön niin loistavan". "Teit' ajohon otuksen kutsun Niin uljahan, voimakkaan, Ett'ei sen vertaista nähty Ole saloilla Suomenmaan." "Sen otuksen pyytää mä tahdon; Mua siinä te auttakaa! Kuningas siit' teitä kiittää Ja Ruotsin ja Suomen maa."
BRUTUS. Samoin sinä, Lucilius; telttaan älä ketään päästä, Ennenkuin päättynyt on haastelumme. Ovelle vahdiks Lucius ja Titiniua. Kolmas kohtaus. Bruton teltassa. CASSIUS. Minulle väärin teit, se näkyy tästä: Sa Lucius Pellaa herjasit ja haukuit, Kun Sardeelaisilta hän lahjoj' otti. Se kirje, jossa häntä puolustin ma, Kun tunsin miehen, halvaks katsottiin.
"Tee siis kuten tiedät oikein olevan, mutta älä sitte perästäpäin kadu pikaisuuttasi, kuten kerran mennä suvena teit." "Tässä asiassa ei tarvitse katumista pelätä, nuorten härkien sarvia pitää vähäsen tylsyttämän, ja nyt panen maata." Katri pyörähti tuvasta pihalle, missä hän tapasi Leenan huolellisena toimittamassa askareitaan.
»Kyllä me nyt pääsemme», sanoo Keskitalo harvaan ja nyökäyttää päätään. »Siitä me saamme Uutelaa kiittää», lisää vanha emäntä pyyhkien kyyneleitä silmistään. Mutta Keskitalo nousee ja tulee kamarin ovelle. Hän katsoo kauan laudalla lepäävää Uutelaa nyökäyttää sitten päätään: »Kyllä sinä, Uutela, kaikki hyvin teit. Nyt minäkin vasta Jumalan tunnen ettei se ole raamatunlauseissa, vaan elämässä.»
Enempää teit' en tahdo mielistellä Min teissä näen, se lemmen arvoist' on Sen sanon vain: en mitään näe teissä Vaikk' itse kateus oisi tuomarina Mi vähintäkään vihaa nostattais. KUNINGAS JUHANA. No, mitä sanoo nuoret? Mitä Blanca? BLANCA. Hän kunnialle ain' on velkapää Niin tekemään, kuin viisautenne käskee. KUNINGAS JUHANA. No, entä prinssi Dauphin: tätä neittä Te rakastaako voitte?
Muutamain numeroiden muodostamallahan se olisi käynyt laatuun." Semmoisiin ajatuksiin suostuinkin ja sain siitä entiselle surulleni ainaki puolen lisää. Mutta kohta kuiskasi salainen ääni rinnassani: "Varsin oikein teit, ett'et antaunut sellaisiin tekoihin." Se tyynnytti paljon rauhatonta mieltäni.
Päivän Sana
Muut Etsivät