Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. marraskuuta 2025
MAIJU. Pappa on semmoinen luja prinsiippi-ihminen, niinkuin tiedät. ELISABETH. Jotako mamma ei ole? MAIJU. On, on, tietysti, onhan mammakin. Mutta mamma on niin herttainen ja hyvä samalla. JUSSI. Jotako pappa ei ole? Maiju rukka, sinä puhut itsesi pussiin vähän väliä. MAIJU. Kuinka sinä olet ilkeä? En puhu enää mitään, koska tartutaan kiinni jok'ainoaan sanaan. HANNA. Se on niin Jussin tapaista.
Seuraa sitten avioliitto ja silloin Entusius osotaikse hyvin vaativaksi kahvistansa, tulee hyvin tyytymättömäksi, jollei ruoka ole valmista kellon lyönnilleen eikä siedä muunlaista pöydän kattamista kuin äskettäin kuolleen, erinomaisen oivallisen äitinsä tapaista, jonka kuvan hänen muistinsa on ympäröinyt pyhimyksen loisteella.
Olihan siinä syytä, jos missään, herättää kuolleetkin haudoistaan... Paavo Kontio tunsi sydämensä seisahtuvan. Oliko se sitten niin? Tunsiko hän jotakin pettymyksen tapaista siis?
Minkäänlaisia merkkejä ihmisten läsnäolosta Ville ei ollut huomannut. Savua ei mistään näkynyt. Yhden entisen nuotiopaikan hän oli rannalta tavannut, mutta se oli Villen arvelun mukaan jo kahden vuoden vanha. Polun tapaista ei missään näkynyt, ei hiiren hiiskahtamaa. Villellä oli minulle tuliaisia, ja erinomaisen tervetulleita tuliaisia.
Hän selitti oppia harrastavalle tytölle historian kummallisimmat tapaukset ja tuota tehdessään havaitsi hän nuoressa ottotyttäressään asuvan hengen, jonka tapaista hän ei ennen ollut tavannut. Silmiinastuvasti viisastui Martta päivä päivältä. Uuteliasti kuunteli hän kasvatus-isänsä opetuksia antamatta sanaakaan luiskahtaa korvainsa ohitse. Martta oli onnellinen.
»Sieluniko?» vastasi mustalainen ilkeällä naurulla. »Luuletteko te, että kahdenkymmenen-vuotinen spitaalitauti näin yhdessä silmänräpäyksessä paranee? Jos minussa jotain sielun tapaista lienee, niin on se hamasta siitä kun olin kymmenen vuoden vanha ja kauemminkin ollut semmoisilla teillä, että minulta menisi koko kuukausi kaikkia rikoksiani muistellessa, toinen jollekulle niitä kertoessa.
Muutamat suloiset tyttöset, tuttavistani viehättävimmät, tulevat säihkyvine silmineen ja sievine olentoineen tänne vanhan, hyvänluontoisen kirjailian luoksi, ja vaativat häntä pitämään muotia kauniina, vaan silti että he itse siinä ovat kauniita eikö tuo ole rynnäkön tapaista?
Miksi ne eivät jouduta aamiaista, että saisi syödä?... Nälkäinen kuin susi! Oli niin aikamiehen, vanhan herran tapaista sanoa: »nälkäinen kuin susi.» Onko aamuruoka kohta valmis? kysyi hän bufettineidiltä. Neljännestunnin kuluttua, vastasi tämä. Pekka tuli puoliääneensä kysymään, syökö Antti laivasta? Miksen söisi! vastasi Antti tahtoen näyttää kummastuneelta.
GYLDENSTERN. Mitä meidän pitää sanoa, prinssi hyvä? HAMLET. No jotakin, mutta tarkoitukseen sopivata. Teitä on tänne käsketty; jotakin tunnustuksen tapaista on teidän katseessanne, jota peittämään viattomuutenne ei ole tarpeeksi kavala. Minä tiedän, että hyvä kuningas ja kuningatar ovat teitä käskeneet. ROSENCRANZ. Missä tarkoituksessa, prinssi hyvä? HAMLET. Se on teidän sanottava.
Ja hymyillen hän jatkoi: »Olen ollut huomaavinani, että tytöt mielellään leikkivät poikaa. Arvelin jotakin tuon tapaista minäkin, että Laura tahtoo näytellä Veli Erkkiä. Kysymys on silloin, miten käy Kirstin. Eikö hän virkoa kuolleista? Minä olen niin utelias näkemään, että menen Lauran kanssa ostamaan tuon hatun. Tahi: ei!
Päivän Sana
Muut Etsivät