Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Ja Brummerin bassoviulu ehätti mukaan, möräten: »Miks' elämä ja tanssin meno täällä; mistä iloitaan?» johon huilu vastasi: »elämä on lyhyt, lyhyt, mutta rakkaus, suloinen rakkaus pysyy iankaikkisesti.» Ja säkkipilli toitotti ja symbaali kilahteli: »Lapsoset, lapsoset, tanssimaan Dorotean häitä ja rakkautta!»
Se oli muuan noita sulosointuisia lauluja, jotka Ruotsissa niin usein ikäänkuin leikittelevät lehdissä ja puunlatvoissa: Ja kun morsian oon, kun kruunun saan, mä kukissa loistan niin sorjana tanssin mä, valio maan, pois huoleni poistan. On kruununi vihanta, kaunoinen, mä kukissa loistan. Ei kruunua toist' ole vertaa sen, pois huoleni poistan.
Kun kuitenkin paikka oli kolme neljännestä peninkulmaa siitä ja aivan vastakkaiseen suuntaan pappilasta, niin päätettiin myöskin samassa, että Hanna ja maisteri jäisivät hääpaikkaan, kuitenkin sillä ehdolla, ettei edellinen enää saisi tanssia muuta kuin yhden tanssin.
Samalla aukeni ovi ja sisään juoksi pieni tyttö säteilevin silmin ja lämpimänä tanssin jälkeen, valkoisessa puvussa, loistava punainen nauha vyöllä ja kukkaseppele sileiksi kammatuissa hiuksissa huutaen: "Isä, isä! Nyt täytyy sinun "
Molemmat näyttivät nyt yhtä iloisilta kuin tanssin alussakin. Suuttumuksella ei siinä iässä ole pitkiä juuria. Tiedätkö, minullakin on näytettävänä jotain hauskaa, virkkoi mustasilmäinen tyttö. Mitä sitten?
Siinä oltaisiin oikeassa, jos nuorisoa tahdottaisiin ensin alkeita oppimaan ja siitä kehittymään tanssiharjoitusten kautta ryhdissä ja liikkeissä yhä somempiin ja kauniimpiin muotoihin. Tämä pyrkimys pitäisikin päästä tanssin jalostuttavaksi, ihanteelliseksi puoleksi.
Taas valkokäsi vilkkuu, Min vanhat sadut toi, Nyt hilkkuu ja nyt kilkkuu Ja taikamailta soi, Miss' suuret kukat kuiskii Yön tenhoon lempeään Ja toisillensa huiskii Häämietteet mielessään; Miss' ikihongat huohuu, Kuin hymni huminois, Ja lähteen suihku kuohuu, Kuin tanssin sävel sois; Mut lemmenlaulut kaikaa Niin ihmeen suloiseen, Ja kaikk' on sulo taikaa, Mi hurmaa ihmeineen!
Hän ei tiedä saako hän enään milloinkaan nähdä sen immen, jolta hän tanssin pyörteissä ryöväsi suutelon, taikka voipiko hän koskaan sotakauppiaalle maksaa velaksi saamansa olven ja viinan. Mutta juuri tämä vaihteleva elämä onkin uskollisen ja totisen soturin suurinta ihannetta.
Kaksi heistä olivat erinomaisen hyviä ystäviä: heillä molemmilla kun oli ainoastaan yksi pari sormikkaita, niin päättivät he tanssia vuorotellen. "Minä tanssin ensimmäisen françaisen Alma Parviaisen kanssa," sanoi yksi. "Minä kanssa." "Minä myös. Saa nähdä, kuka pikemmin ennättää."
Ja hän arvasi aivan oikein, että rusoitus nousi neiton kasvoille juuri sen salaisuuden tähden. Mutta hän ei aikonut tällä kertaa tuoda sitä salaisuutta ilmi, vaan päätti vielä jatkaa leikkipuhetta tytön kanssa. "No ethän tanssissa ainakaan itkenyt", sanoi hän; "vasta tanssin jälkeen kai; hylkäsikö sulhasesi sinun? Sano kuka hän on, niin minä hänen opetan hylkäämään niin kauniin tytön."
Päivän Sana
Muut Etsivät