Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Pois sieltä ja työhön joka mies! Vieläkö isäntäkin puolustaa semmoista petoa, joka ei katso, mitä heittää? Kenenkä syy, jos olisi päähän sattunut! Oma syysi!... Ja enkö minä ole sinua varoittanut? Mutta kipurahani minä riitelen, mutisee Tahvo nilkuttaen sirppinsä luo. Riitele mitä riitelet, mutta raja pitää olla leikilläkin, toraa isäntä ohikulkiessaan.
Kun eivät vain liene tulleet muissa salaisissa aikeissa ... ja kun ei vain lie kaikki sen Tahvon vehkeitä. Kysymättä puhuu Tahvo edelleen tulleensa kaupungista saakka näiden herrain apumiehenä.
Siinä eleli Tahvo, pitäjän suntio, hiljainen, tyynesti tarinoiva ja hyväntahtoisesti hymyilevä kirkonmies ja hänen vaimonsa Ulla, joukeamuotoinen, arvokas emäntä. Pajujärvellä, vain puolentoista penikulmaa Lapinlahdelta, oli muutamassa mökissä »pysäkki», jota hoiti tuttava, eräs isäni entinen palvelija, »herännyt» ihminen, niinkuin yleensä kaikki tuttavat siihen aikaan.
Isäntä ja emäntä asettuivat vistin-penkille, rakkaan vieraansa läheisyyteen. "No, aloitappas nyt!" sanoi Tahvo-isäntä hyväntahtoisella äänellään. "Mielelläni, hyvä Tahvo", vastasi Risto. "Mutta anna anteeksi, jos eivät matkaini kokemukset ole teille juuri kaikin puolin mieluisia kuulla.
Siten kului taival, että Tahvo pyörähti kotitielleen, johon ruunikko yritti mennä perässä, mutta Jukke käänti ruunikon suoralle omalle tielleen. Ruunikko hirnahti ystävällisesti Tahvosta erotessa ja hirmuinen pelko povessaan lähti rientämään kotiin ja jokahiselle huokaisulleen päristi verta sieramistaan. Ruunikko kuolee. Juken tullessa kotiin vielä valvoi Hanna ja kuuli reen kahauksen ulkoa.
"Olen jo kerran teille nimittänyt poikanne oikean morsiamen ja nyt arvaan teillä olevan sen verran ymmärrystä päässä, että lähdette häntä kosimaan." "Antti tule pirttiin, tuo Tahvo pihalta sisään, niin juomme kihlajaiset," sanoi Tommi, "ja tulevana lauvantaina lähtevät nuoret pappilaan 'paadert' lukemaan."
"Kas, hyvää huomenta kummi, hyvää huomenta Harmaaparta", sanoivat Tahvo ja Ester, sillä he eivät peljänneet ollenkaan; he olivat monta vuotta tunteneet haltian, joka ennen vanhaan oli kutsuttu kummiksi heille paremman puutteessa. "Jumal' antakoon", vastasi Harmaaparta, yhä vain katsoen lakastunutta haavan lehteä.
Naimaton taas kuljeskelee kuin ilkeä susi ympäri maita, eikä huoli varoistaan eikä kunniastaan. Sinun tuleva vaimosi on metsänvartijan Leena, jolle eilen lähetit tuon kauniin arkkusen." "En minä ole mitään arkkusta metsänvartijan luo lähettänyt, mutta hänen tyttärensä on kaunis ihminen ja sopii kyllä minunkin mielestäni vaimokseni," puhua höperteli Tahvo.
Sehän se on sen ukko Vatasen entinen poika, vaikka siitä on jo kasvanut tuommoinen mies... Ja tämä toinen on se Antti Ihalainen, joka nai sen Matikaisen tytön, sen Anna Liisan, jota se Tahvo Kenonen aikoi!» lasketteli Kaisa yhtenä rupeamana. Sitä myöten selvisi asia vähitellen. Nyt jo voi herra Porkki kysyä: »Mitä muuta vaimo Makkonen tietää tähän asiaan?»
"Se on semmoista, että minun täytyy tietää, mistä syystä kaikki on juuri niin kuin on, ja mitä hyötyä mistäkin on, ja onko kaikki tullut itsestänsä", vastasi haltia. "Siinä, poikaseni, se luonnon salaisuus on." Sitä ei Tahvo ymmärtänyt. Hän otti esiin juustopalan eväspussista ja istui kivelle syömään: Siinäpä hänellä luonnon salaisuus.
Päivän Sana
Muut Etsivät