United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sittekun hevonen oli koetellut ratsastajaansa ja havainnut, ettei tämä pudonnutkaan alas satulasta, hirnahti se kerran ja nelisti ilman sen enempää ohjausta ulos portista sekä sitä vastapäätä olevan puutarhan lävitse, temmaten mukaansa tuon onnettoman ratsastajan, joka epätoivoissaan päästi ohjakset ja molemmin käsin tarttui kiinni satulaan edestä ja takaa. "Poikani, poikani!
Eikä hän nyt malttanut olla käymättä puhuttelemassa Liinaharjaa, joka kauroja pureskellen seisoi Seurahuoneen pihalla. Se oli erinomaisen lauhaluontoinen ja älykäs hevonen; lapset ja naisethan sitä olivat hoitaneetkin heillä ollessa. Entisen isäntänsä se nyt heti tunsi ja hirnahti iloisesti. Pehkosta vähä hävetti tulla kapakasta niin älykkään hevosen puheille.
Mut toimitussihteeri tyynenä pysyi, papereitansa koki hän varjella vaan, tosin hieman hän kalpea oli, kun kysyi: »Eikö käy herra Kummitus istumaan?» Ulos laukkasi kummitus, hirnahti kerran, hävis päätänsä pidellen huomahan Herran. Mut toimitussihteeri katsoi hetken hänen jälkeensä, tuumien syytä tään retken: Jaa, jaa, tais uutinen hänellä olla.
Ne lähtivät hämärissä Geisenfeldistä ja mukanaan on niillä vangittu tyttö. Ja montakos meitä on? Noin viisikymmentä pyssymiestä ja seitsemän- tai kahdeksankymmentä, joilla on kirveitä ja keihäitä. Hyvä. Ei yhtään laukausta saa ampua, ennenkuin ne ovat kolmen askelen päässä. Silloin hirnahti Bertelin hevonen, Lapiksi kutsuttu; se oli kotoisin Rovaniemeltä, pieni, mutta virkeä ja väkevä.
Kuinka minä sitä en tietäisi? Näenhän minä sen hevosta, sanoi Archer kummastuen ja kiukustuen; totta minä sen verran ymmärrän hevosia. Tallirenki toi pullon sampanjaa. Almandine, kuultuaan korkin paukahduksen, hirnahti heti iloisesti ja nosti päänsä.
Ei kuitenkaan kestänyt kauan, ennenkuin hän jo tulla hurahti pirttiin ja melkein huutaen sanoi: No mutta teillähän on matkassa Mäkelän ruunakin, sen kai te toki jätätte meille? Se hirnahti ystävällisesti minun heiniä antaessa, ihan kuin olisi minut vielä tuntenut.
Hevonen hirnahti aivan kuin ukkonen olisi jyrissyt, ja levittäen kaksi suurta mustaa siipeään se kohosi ilmaan ja vei kuningas Agibin mukanansa. Lennettyään hyvän aikaa korkealla ilmassa merien ja vuorien yläpuolella se vihdoin laskeutui alas erään linnan katolle, ja ravistettuaan kuningas Agibin selästään, se potkaisi kaviollaan hänen oikean silmänsä puhki.
Tuo hymy ei voinut erehdyttää, istuja oli todella se, jota hän haki. Samassa hetkessä hevonen hirnahti. Mylady nosti päätänsä, näki Athoksen kalpeat kasvot lasinruudussa ja kiljahti. Athos ymmärsi että hänet oli tunnettu, työnsi polvellaan ja kädellään ikkunaa, ikkuna antoi mukaa, ruudut särkyivät. Ja ikäänkuin koston haamu hyppäsi Athos huoneesen.
Hyppäsi hevon selästä Pyhä Yrjänä ylinkä, heitti ohjat orhillensa. "Saata maalleni sanoma, jos mun kuulet kuolleheksi." Hirnahti hepo suruinen: "Saatan Luojalle sanoman, jos sun kuulen kuolleheksi.". Kulki polkua kivistä Pyhä Yrjänä ylinkä, löysi naisen nauravaisen Vesi-Hiiden vuotehelta; silmät sankarin pimeni, ääni kurkussa korahti: "Kautta ristin rinnallani, Luoja lapsesi lunasta!"
Hepo hirnahti: »Kavahda, onneton!» Hänen hyppäsi selkäänsä Bellerophon; hepo sivulle heittihe, suoraan sen hän ohjasi, ohjitta suistaen; hepo karkasi taivaan korkeuksiin, uros laikahti lietoihin laulelmiin, hepo syöksyi kuoleman kuiluihin, mies miestyi viisauden miettehin; näin kiertäen, kaartaen ylös ja alas, maan vihreän pinnalle vihdoin he palas.