Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
»Herra Crévecoeur'in kreivi», sanoi Durward tyynellä, mutta lujalla äänellä, »saisinko luvan, ennenkuin keskustelumme jatkuu, kysyä teiltä, olenko vapaa vai täytyykö minun pitää itseäni vankina?» »Se on sukkela kysymys», vastasi kreivi, »johon tätä nykyä en voi vastata muuten kuin toisella kysymyksellä. Mitä te luulette, onko Ranskan ja Burgundin välillä nyt sota vaiko rauha?»
"Täytyykö?" kysyi Hanno, tullen äkkiä totiseksi, "täytyykö?! Jos sinulla todellakin olisi halua lähteä sotaan mainehikkaan Punaparran ja meidän, hänen sotilastensa, kanssa silloin olisi 'täytyy' huono sana miehen suussa, ja helpostihan se voi jos vaan tahdot muuttua ihan toiseksi." "Mitenkä se on käsitettävä?" kysyi Fredrik kummastuneena. "Eikö kuuliaisuus isälle ole pyhä velvollisuus?"
»Ja minä itse ihmettelen miksi minun täytyy kulkea, ja että täytyykö minun, ja kuitenkin minun täytyy!» »Täytyykö sinun? Etkö sinä voisi olla kotonasi...?» tyttö taasen epäröiden kysyi. »Eivätkö vanhempasi vielä elä sinä et ole niistä mitään puhunut?» »Kyllä, kyllä he elävät.» »Jos olisit heidän luonaan...?» »Minä en voi, sillä ne eivät minua kiinnitä!» sanoi hän miltei kylmästi.
Näytä hänet minulle taas sellaisena kuin hänet viime yönä näin." Hän kääntyi aukkoon päin. "Oi, synkkä käytävä! Sinne on onneni kadonnut, Anna se minulle takaisin! Jumalani, tuo hänet takaisin tätä samaa tietä." Hän seisoi aivan aukon edessä kädet ristissä ja katse taivaaseen luotuna. Johannes vavahti. "Hän rukoilee", sanoi hän. "Täytyykö minun tappaa hänet kesken rukoustaan?" Hän pysähtyi.
"Miksi sinut ensinkään näin, ja täytyykö minun iäti sydämessäni kantaa sinun kuwaasi, saamatta sinua enää syliini puristaa?
"Ah!" sanoi Kenelm melkein suruisesti, "onko se niin? täytyykö jokaisen miehen eläissänsä näyttää monta osaa? Kunnianhimo seuraa rakkautta, viisasteleva ymmärrys kiihkoista tuntoa. Te olette todella muuttunut; minun Tom Bowlesini on kadonnut."
Luetko sinä, vai täytyykö minun itse Alma. Nyt on kevät, päivä paistaa, linnut laulaa, laineet loiskii ja jos tuo mamma Kortman tulisi näitä riviä nuuskimaan, niin sano sille että pitkän nenän saitkin nyt, sinä vanha harppu. Pikkuserkkusi Jussi.» Pölkkynen Neiti Kortman. Mikä julkeus! Sinä hävytön kappale! Alma
"Hirviö! Täytyykö minun uhrata vihani sinun ja sinun puuhiesi vuoksi?" "Minunko vuokseni? Onko nyt minusta kysymys? Sinun asiaasi minä ajan. Sinun kostoasi minä valmistan. Minulle eivät gootit ole tehneet mitään pahaa. Sinä olet saanut minut liikkeelle kirjojeni äärestä. Sinä olet kutsunut minut kukistamaan näitä amaleja. Etkö enää sitä halua? No hyvä.
Hm, arveli toinen, tuleva sota tulee olemaan Venäjää vastaan, luullakseni. Täytyykö sitte aina olla »tuleva sota?» keskeytin minä, mutta kukaan ei sitä huomannut. Mieluummin Italiata vastaan, arveli isäni. Meidän täytyy kai saada Lombardia takaisin Sellaisen tulon Milanoon kuin oli vuonna 49, vanha Radetzky etunenässä, sellaisen tahtoisin vielä elämässäni nähdä. Oli kirkas aamupäivä
Murha-enkeli on seisahtunut, kuin muinoin Jebusealaisen Araunan riihen ovella; mutta hänen kädessään on miekka paljastettuna, jonka kautta ennen pitkää leijonasydäminen Richard on makaava yhtä matalalla kuin halvin talonpoika". "Täytyykö sen sitten tapahtua niin pian?" sanoi Richard. "Mutta, käyköön niin. Olkoon vain elämäni loistosa, joskin lyhyt!"
Päivän Sana
Muut Etsivät