Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 21. kesäkuuta 2025


"Tämähän on halpamaista, kurjaa, hirveätä, koiramaista" joka sanalle hän iski vasaralla "en usko sellaista rakkaasta Jumalasta. Täytyykö tuhansien kunnon vaimojen, kauniiden tyttöjen, leikkivien lapsien ja heikkojen vanhusten syöksyä tuohon helvetilliseen tuleen, tuohon loihdittuun vuoreen, ikäänkuin se olisi juhannustuli ja ikäänkuin sieltä tultaisiin terveinä ja eheinä takaisin.

Mutta kun kansa alkoi hajaantua, silloin hän nousi. Näöltänsä oli hän kuin tulenliekki ja pukunsa liehui myrskyssä, mutta pitkä, kihara tukka riippui nyt suorenneena ympäri päätä ja virtana valui siitä vesi. Niin astui hän esiin pappein ja vanhimpain eteen ja sanoi: "Seis! Elkää harjoittako vääryyttä Herran, Israelin Jumalan, nimessä! Täytyykö viattoman kärsiä syyllisen rinnalla?

Täytyykö minun kumminkin vielä kerran tulla tähän kirottuun taloon! Kirjelappu herraltani armolliselle neidille, joka mukamas on hänen sisarensa. Kunpa siitä vain ei mitään enempää koituisi! Muutoin ei tästä kirjeenkannosta tule loppua. Mielelläni haluaisin tästä päästä, mutta enpä oikein halusta menisi tuonne huoneeseenkaan. Naisväki kyselee niin paljon, ja minä en ole kärkäs vastaamaan!

Täytyykö sinun lähteä pois? kysyi Ellen, kädet Henrikin kaulassa. Täytyy, vastasi Henrik hiljaa ja silitteli kädellään Ellenin otsaa. No lähde siis! sanoi Ellen ja suuteli hänen poskiansa, huuliansa, kaulaansa ja käsiänsä. Minä odotan sinua! Henrik oli lähtenyt. Naapuristossa oli siitä juteltu vähän.

»Ah, lapseni», Genoveeva huokasi, »nämä ihmiset juuri ovat sysänneet meidät luotaan tähän erämaahan metsän eläinten pariin. He tahtoivat surmata sinut ja minut». »Sitten en halua heidän luokseen», poika sanoi. »Minä arvelin, että he olisivat yhtä hyviä kuin sinä, äiti. Täytyykö sitten noidenkin ihmisten kuolla?» »Täytyy kyllä», Genoveeva sanoi, »kaikkien ihmisten täytyy kuolla».

RAFAEL. Oivasti tehty, herra Sangredo, minä näen, että me ymmärrämme toinen toisemme. Te naitte siis iso-äidin, ensiksi teidän kuitenkin täytyy... CLETO. Täytyykö minun vieläkin jotain? RAFAEL.

Kreivi Lejonborg tuijotti kauan ja tarkkaan vierasta herraa, jonka kasvot hän arveli nähneensä ennenkin ja jonka ääni oli sama, mikä oli kaikunut hänen korviinsa alhaalla kellarissa, ennenkuin hän oli menettänyt tajuntansa. Nouskaa, herra kreivi! toisti vieras; mitä siinä tuijotatte?... Ettekö tunne minua enää? Täytyykö minun ehkä kantaa teidät pois sohvalta? Poliisimestari!

"Menetkö sinä nyt taas pois, mamma?" kysyi pikku poikanen. "Menen, rakkaani. Sinähän tiedät, että papoilla ja mammoilla on paljon tehtävää." "Täytyykö meidän sitte syödä päivällistä yksinämme?" Valentine ei vastannut, vaan kääntyi kamarineitoon, joka oli odottanut käskyjä. "Te ymmärrätte, Céleste, te ette saa jättää heitä hetkeksikään, ja ennen kaikkea he eivät saa mennä keittiöön.

"Sen saamme nähdä!" vastasi hän salaisesti huoaten; mutta samassa heitti hän uhkamielisesti päänsä taaksepäin ja laski minut luotansa. "Täytyykö sen siis todellakin tapahtua? Oi Ilse!... Sen täytyy tapahtua, lapseni!... Ja ole nyt hiljaa äläkä tee elämääni raskaaksi! Muistele mummoasi hänkin tahtoi sitä!"

Täytyykö tämän yhden aikanaan valittaa veljillensä, että hänellä on ollut äiti, joka ei rohjennut jäädä Suomeen, saadaksensa tietää kuinka päättyi ottelu, jossa hänen isänsä pani henkensä alttiiksi. Etkö anna minulle sen suurempaa arvoa?

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät