Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
Käännekohdan muodostaa näytelmä Papin perhe, joka koskee vanhan ja nuoren sukupolven vastakkaisuutta. Seuraava draama, Sylvi, näyttää, miten kiihkeätunteinen, henkisesti kypsymätön vaimo puolitajuisuuden tilassa murhaa miehensä; mutta tätä kamalaa ainetta käsitellään romantisella tavalla.
VIKTOR. Niinkö arvelet? No hyvä tahdon koettaa! Olkoon menneeksi ALMA. Kas niin, Sylvi, nyt meillä on kaikki selvillä. SYLVI. Viimeinkin. Minä jo luulin, ettei teidän keskustelustanne loppua tulisikaan. ALMA. Niin, näetkös, asia oli tärkeätä laatua. SYLVI. Koskiko se minua? ALMA. Osaksi sinuakin. SYLVI. Mitä se oli, Alma? Sano minulle kaikki, sano nyt heti. ALMA. Ei, ei vielä tänä iltana.
VIKTOR. Elä leiki tulen kanssa! SYLVI. Mitä sinä tarkoitat? En totisesti ymmärrä, en luotua sanaa. VIKTOR. Etkö ymmärrä? No hyvä! En minäkään tahdo häiritä sinun rauhaasi. Taivas varjelkoon! SYLVI. Vai niin! Sinä aijot ruveta tässä salaperäiseksi! VIKTOR. Ei, ei, ei se ollut mitään. Ei kerrassa mitään. Minä minä tahdoin vaan tehdä sinut uteliaaksi. SYLVI. Eläpäs valhettele, kuule!
ALMA. Viktor oli ajattelemattomuudessaan sanonut sinulle eilen semmoisia asioita, joita hänen ei koskaan olisi pitänyt päästää huuliltaan. SYLVI. Niin hän sanoi, että hän rakastaa minua. ALMA. Siinä juuri hän teki kovin kevytmielisesti. Hän käsittää sen nyt, ja katuu sitä. SYLVI. Toisin sanoen: sinä olet saanut hänet siihen. ALMA. Elä keskeytä minua.
Jos se muuten ollenkaan käy toteen. Vai mitä sinä arvelet, Aksel? En osaa sanoa. En ole oikein perehtynyt niihin asioihin. SYLVI. Joko sinä nyt menet, Aksel? AKSEL. Täytyy. SYLVI. Sinä taidat olla vähän pahalla päällä, vai kuinka? Juuri kun minä rupean hiukan virkistymään. Ei, pikku kissimirrini, en minä ole pahalla päällä. Päinvastoin minä kernaasti suon sinulle hauskan aamupäivän.
SYLVI. Hän lupasi olla täällä heti yhdeltätoista. ALMA. Viktor pyysi, että minä ensin puhuisin kanssasi. SYLVI. Sinä? Pyysikö hän, että sinä puhuisit minun kanssani? Mistä asiasta? ALMA. Emmekö istu nyt ensi aluksi? Sitten sinun täytyy malttaa mieltäsi, Sylvi hyvä, että voimme jutella oikein levossa ja rauhassa. SYLVI. Niin, istu sinä vaan. Tuonne sohvaan, tai mihin tahdot. Minä seison ennemmin.
SYLVI. Niin, semmoinen sinä olet, holhoja-setä. Minä en sano sinua enää koskaan muuksi, sillä se sinä olet aina ollut ja siksi sinä jäät ikipäiviksi. AKSEL. Kas niin, nuo kaksi minuuttia ovat tuossa paikassa kuluneet. Annapa nyt kuulla ensimmäinen pyyntösi. SYLVI. Enkä anna. En pyydä enää mitään. AKSEL. Siinä ollaan! Nyt on pikku sirkku taas allapäin, pahoilla mielin.
Onko sormi suorassa vai väärässä? SYLVI. Suorassa. VIKTOR. Eipäs ollutkaan. Onko sormi suorassa vai väärässä? SYLVI. Väärässä. VIKTOR. Jo riittää! Kyllä uskon jo. SYLVI. Pyöritä minua nyt niin paljon kuin tahdot. VIKTOR. Heti paikalla. No eiköhän jo riitä? SYLVI. Kyllä, minä olen ihan pyörryksissä. VIKTOR. Elä vaan satuta itseäsi! SYLVI. Pakene, taikka olet heti kiinni. VIKTOR. Polttaa, polttaa.
Te niinmuodoin ette pidä tanssista, rouva Vahl? SYLVI. En nyt. En tänä iltana. Muuten kyllä. HARLIN. Mutta suonettehan minulle kuitenkin edes yhden ainoan tanssin? Tekisitte minut sen kautta sanomattoman onnelliseksi, rouva Vahl. SYLVI. Ellette pane pahaksenne, olen kernaammin tanssimatta tänä iltana. HARLIN. Lupaatteko sitten vastedes ensi tilaisuudessa ? Ettehän riistä minulta sitä toivoa?
Ota työtä mukaasi, muuten sinä et varmaankaan malta viipyä. Mitä? Etkö jouda vielä? Miks'et? Vai niin. Vai pitää sinun kirjoittaa kirjeitä? Entäs Viktor? Ei, mutta mitä ihmettä, nukkuu vielä! Se laiskajaakko. Aja hänet ylös heti paikalla ja käske tänne. AKSEL. Mutta lopeta nyt jo, rakas Sylvi. Minä en voi pitää ajatuksiani koossa. SYLVI. Silmänräpäys vaan, Aksel. Minä vähän kiusaan häntä ensin.
Päivän Sana
Muut Etsivät