Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
HELENA. Niilo, anna sydämmesi heltyä rakasta minua, vaikka olen näin kurja ja onneton. NIILO. Olethan viaton? HELENA. Minä antaisin henkeni sinun tähtesi, Niilo, älä hylkää minua. NIILO. Vastaa kysymykseeni? HELENA. Mitä pitää minun vastaaman olen vallan sekaisin mitä tahdoitkaan tietää? NIILO. Ethän ole varas? Helena, sanastasi riippuu meidän molempain onni.
Mutta sydämmesi syvimmässä sinä sittenkin uskot, että on jokin, joka sinua rakastaa. Jos sinä sydämmessäsi tätä asiaa epäilisit, niin sinä olisit todellinen pessimisti, joka ei eläisi päähän tätäkään päivää; vaan tappaisi itsensä heti. Mutta nyt sinä et ole mikään pessimisti.
Nyt näen minä, että ylevin tehtäväni, täällä maailmassa on, olla oikea isä Eyolfille. Ja minulle? Mikä aijot olla minulle? Sinulle olen sellainen, joka sinusta pitää? Minä en välitä sydämmesi hiljaisuudesta. Minun pitää saada sinut kokonaan, kerrassaan! Ja yksinäni! Minä, Alfred, en ilmoisena ikänä anna ruokkia itseäni jäännöksillä.
Nuori honka ravisteli kaunista latvaansa sanoen: 'Isäni, minä ja koivu olemme yhdessä kasvaneet; jos koivu revitään pois, silloin minunkin juureni loukkaantuvat, enkä jaksa elää, jollen koivuani suojella saa, ja jos minä kuolen, niin on sinunkin sydämmesi kovan vamman saanut, ja pian sinun korkea latvasi kaatuu. Anna siis, oi isä, meidän rauhassa elää yhdessä!
»Ei ole ollut juuri ikäväkään, mutta kyllä kotona sentään on hauskempi», vastasin minä. »No Jumalan kiitos», sanoi eno. »Sinulla on sitte ollut hyötyä kylpyajastasi, sillä muodostasi näen, että olet reipastunut, ja koska koti on paras, huomaan, ettei sydämmesi ole turhuuksiin kiinnitetty.»
Soma, armas toimi, Tulithan sä elämäni aatteheeksi, Tuoden uutta elaketta sielulleni Murheen päiväl, kuolon niittäessä tässä. Mut nyt onni kova ehkä toisin tahtoo, Pyhän pyrkimisein tyhjäks tehdä tahtoo. ALMA. Minä tiedän sydämmenne murheen syyn. ELINA. Sinun sydämmesi ikävöitsemys, Salasuudes olentoas polttava. ALMA. Olkaat rauhas, äiti!
Hänen näin ajatellessansa laskeutui pehmeä valkoinen käsi hänen olallensa, ja Tyynen lempeä ääni sanoi: »Veljeni, kasvinkumppanini, etkö tahdo uskoa minulle murhettasi? Puhu suoraan sydämmesi ajatukset niinkuin ennen vaan ei älä puhu, minä tahdon ne sinulle sanoa. Kuule! Lintunen häkissä kaipailee vapautta; veljeni sitä kaipailee vaan niin ei pidä oleman.
Varmaan heltyy sinunkin sydämmesi, rakas lukija! ja aavistava suruisuus täyttää mielesi, jos milloin joudut niille paikoille, missä muinaissaksalaisen taiteen ihanat muistomerkit kaunopuheisten kielten tavoin kertovat kultaisen muinaisuuden loistosta, hurskaudesta, ahkeruudesta ja suorasta rehellisyydestä. Olet ihan astuvinasi kuin autioksi jätettyyn asuntoon.
Katsos, silloin sinä varmaan olisit tahtonut olla niiden lasten joukossa, että hyvä Herramme ja vapahtajamme olisi pannut kätensä sinunkin pääsi päälle ja rukoillut sinun kanssasi ja siunannut sinua. Mutta kyllä hän tekee sitä vielä nytkin, hän näkymättömänä tekee sitä joka päivä, jos sinä vain tulet hänen tykönsä niin nöyränä sydämmesi syvyydestä saakka, kuin pikku Elisa oli.
"Nyt joku sinun mielilauluistasi." "Tuskinpa tiedänkaän, Juho!" "Ovathan nekin kauniit, ja sinä pidät niistä." "Juuri sentähden en tahdo tyrkyttää niitä sinulle, mutta ehkäpä yksi, joka päivä yksi?" "Ei, ei mitään määräyksiä tahi sääntöjä, vapautta ennen kaikkea! Viserrä, kuin lintuset tuolla ulkona, sydämmesi kyllyydestä."
Päivän Sana
Muut Etsivät