Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Minust' oiti saatte kuulla: Ei, jääkää. Mitä, ystävä, on sulla? MAALARI. Vain pikku kuva; pyydän, vastaan ottaa Se suvaitkaa. TIMON. On kuva tervetullut. Kuva on milt'ei tosi ihminen; Näet, ihmistä kun epäarvo peijaa, Niin on hän kuorta vain; nuo kuvat ovat Mit' ovat luonnostaan. Ihailen työtäs; Kuink' ihailen, sen kohta näet; varro, Saat pian kuulla. MAALARI. Taivas teitä kaitkoon!
Täälläkö rumaa? Kaikkihan kerrassaan olivat yhtä mieltä vastakohdasta. Hän rohkasi itseään huomauttamaan häntä siitä. »Niin, minä kyllä tiedän sen mutta eihän sen senvuoksi tarvitse olla totta. Täällä on rumaa; sillä täällä on hedelmätöntä, aivan kauhean karua. Suvaitkaa katsoa nyt eteenne, kuin juhlavalaistus on poikessa.
Ja kun taskukello oli lakannut käymästä, otettiin esille toinen, isompi taskukello, oikea 'nauris', joka sisälsi karvasta sekin. »Suvaitkaa maistaa!» »Terve!» »Ai, ai, kun teki hyvää!» »Se on parasta lääkettä sydämelle ja sapelle», sanoi ukko Witt. »No, naapuri, ryyppää nyt sinäkin!» jatkoi hän ja ojensi pullon Swartille. Swart oli epätietoinen.
Troilus, veli hyvä, Tytölle sano, mit' on tapahtuva, Ja häntä jouduta. TROILUS. Käy taloon vain. Tuon heti hänet Kreikan miehen käteen. Kun hänet siihen lasken, niin se käsi On niinkuin alttari, ja Troilus pappi, Jok' uhraa siihen oman sydämmensä. PARIS. Ma tiedän, mit' on rakkaus; tahtoisinkin Niin totta sua auttaa, kuin sua säälin. Suvaitkaa käydä sisään, hyvät herrat. Neljäs kohtaus.
Kuningatar on minun viholliseni, mutta ei teidän, armollisin herra; päinvastoin on hän uskollinen, alamainen ja moitteeton puoliso; suvaitkaa minun siis, armollisin herra, puhua hyvää hänen puolestansa Teidän Majesteetillenne. Nöyrtyköön hän ja lähestyköön minua ensin. Päinvastoin, armollisin herra, näyttäkää esimerkkiä; te olette ensiksi tehneet väärin, koska olette kuningatarta epäilleet.
Niin häälyväiset lapset meistä loisi, Ett' irti kätemme nyt riuhtoisimme, Peruuttaisimme valat vannotut, Hymyvän rauhan vihkivuotehelle Veriset joukot marsittaisimme Ja puhtaan sopuisuuden vienon otsan Toralla tahraisimme? Pyhä herra, Arvoisa isä, sitä älkää suoko! Suvaitkaa päättää, määrätä ja säätää Lievempi muoto, niin me kuuliaiset Ilolla olemme ja ystävänne.
Heidän saavuttuansa paikalle katkasi hän pitkän äänettömyyden ja lausui kuiskaavalla äänellä. "Tänne on parooni käskenyt minun saattaa teidät. Suvaitkaa levähtää niinkauan kuin odotamme paroonin tuloa, sillä meillä on vielä tänä yönä matkustettavana sangen pitkä matka autioiden, synkkäin metsäin läpi.
"Suvaitkaa nousta näihin vaunuihin, ja koettamatta vähintäkään vastustaa, nostamatta vähintäkään melua." Hän luuli sinua Buckingham'iksi! huudahti d'Artagnan. Niin arvelen, vastasi Aramis. Entäs tuota naista? kysyi Porthos. Sitä luuli hän kuningattareksi! sanoi d'Artagnan. Aivan oikein, vastasi Aramis. Tuo gaskonjalainen on koko piru, huudahti Athos, ei mikään jää häneltä tietämättä.
Suokaa anteeksi, teidän majesteettinne se on mahdotonta. Kuinka, hyvä Larsson? Kuninkaanne on teidän vieraananne, ja te panette niin vähän arvoa hänen toivomuksilleen. Ottakaa kaikki, mitä minulla on, ja käskekää minua tekemään kaikki, mitä voin; käyttäkää jäljellä oleva elämäni mihin tahdotte, mutta suvaitkaa jättää minulle isänoikeuteni.
Suvaitkaa kuunnella minua, armollinen herra, ja armahtakaa minua. Olkaa hyvä ja istuutukaa, olkaa niin ystävällinen! D'Artagnan, mykkänä vihasta ja levottomuudesta, istui uhkaavana kuin tuomari. Planchet nojasi ylpeänä hänen tuoliansa vasten.
Päivän Sana
Muut Etsivät