United States or Senegal ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos tahtoisinkin, niin en kuitenkaan hänen itsensä tähden voisi suostua tähän kummalliseen sokuriruoan nautintoon. Mutta minä en tohtinut häntä vastustaa, en edes pyytää rahaa, nähdessäni hänen useasti maksavan satoja taalereja vanhasta kellastuneesta käsikirjoituksesta tahi vanhasta, korkokuvaisesta posliiniruukusta eikä jättävän äyriäkään taskuunsa.
Minäkin sitä en tarvitsisi, sillä ainakin kolmeksi vuodeksi on minulla yltäkyllin mieluista ja rahakasta työtä, ja sitte tahtoisinkin lähteä Saksan maalle estetikiä ja muuta sellaista mielentekoista tutkimaan ja niissä työksentelemään.
Minulla on paljon sovittamista sinun suhteesi, Wappu, sanoi hän totisesti jo kauan aikaa sitten olisin tullut, jos tohtori ja pappi olisivat minua laskeneet; mutta he ovat sanoneet, että sen kenties saisin hengelläni maksaa, jos liian aikaisin vuorelle menisin, ja silloin arvelin että tuo olisi vahinko kuitenkin nyt vasta tahtoisinkin elää, Wappu, hän tarttui Wapun käteen kun sinä olet elämäni pelastanut!
Hartaimmilla sanoilla tohtori pani hänen sydämmellensä, että hänen täytyi ryhtyä apuun, mutta Petrovitsch oli jälleen tuo vanha jäykkä jöröpää, ja vastasi vaan: "se on sanottu, kuin sanottu. Minä en houkuttele ketään, enkä anna itseäni houkutella. Minä en tee siihen asiaan mitään. Vielä pari sanaa, herra tohtori: jos tahtoisinkin, en tiedä mitä tekisin". Ei mikään auttanut.
En pyydä sinulta muuta palvelusta, kuin että saatat minut siihen taloon, jossa ruumiin ompelit." "Vaikkapa tahtoisinkin", vastasi Baba Mustafa yrittäen antaa kultarahaa takaisin, "niin vakuutan sinulle, että se on kerrassaan mahdotonta. Voit uskoa sanojani. Minut kuljetettiin nimittäin ummessa silmin tuohon taloon ja samaten taas takaisin. Näet siis, etten voi pyyntöäsi täyttää."
Tunsin, että vaikka tahtoisinkin, minä en kuitenkaan voisi peittää Häneltä mitään, vaan että Hän joka tapauksessa näkisi minut kaikessa kurjuudessani ja alastomuudessani. Mutta minähän en tahtonutkaan peittää mitään. Olinhan halki elämäni juuri etsinyt ymmärtäjääni. Sinulla on siis niin suuri tarve uskoa? hän kysyi lempeästi. Kyllä, vastasin minä totuudenmukaisesti. Mutta minä en voi!
Sinä olet nähnyt hänen, sinä olet itse mielihyvällä puhunut hänen innokkaista puheistansa, jaloudesta, jota hänen ryhtinsä osoittaa; hänen arvonsa ja rikkautensa ovat niin yleisesti tunnetut, ettei minun tarvitse niitä mainitakaan. No, mitä ajattelet?" "Ajattelen saada jäädä miehelleni ja herralleni uskolliseksi. Onko minulla enempää kuin yksi käsi annettavaksi pois, jos tahtoisinkin?"
Kun poltin poroksi sen, tunsin, ettei minussa ollut enää paljon palamista. Ja nyt? Uiskentelen ahvenna ahventen seassa. Vain sinun sielusi kaipuu saa minut enää pinnalle nousemaan. Tahdot polttaa poroksi minutkin? Jos tahtoisinkin, olisi minulla tuskin siihen enää tilaisuutta. Olen kylmä, jääkylmä saakka sydämeen. Mutta sinun suutelosi ovat kuin tuli? Kuin revontuli, tahdoit sinä sanoa.
Tästä lähtien on kaikki kortinvaihto koulussa kielletty. Mutta sinä, Alma Tapper, sinun kanssasi minä nyt tässä oikeastaan tahtoisinkin puhua. Pelkään todellakin että sinulla on muutakin kirjeenvaihtoa kuin Kertun kanssa. Keltä tämä kirje on? Tunnusta heti! Alma Herra jee, sehän on Jussilta. Neiti Kortman. Nooh, keltä se on? Alma. En tiedä. Neiti Kortman. Käsiala on miehen, eikö se ole tunnettu?
"Niin kyllä, mutta palkkasoturi Sutas kuuli vielä erään kuolevan veljeni Corbulolle sanoman lauseen, he makasivat samassa teltassa joka voi olla salaisuuden avain." "Mikä se oli", kysyi Cethegus hyvin osanottavan näköisenä. Severinus oli sanonut: "Minä aavistan asianlaidan. Hän tiesi tuosta väijytyksestä. Hän lähetti meidät kuolemaan." "Kuka", kysyi Cethegus. "Sen tahtoisinkin tietää."