Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
"Niin, Nikolai Jeremeitsh, minä nyt menen rouvan luokse ja käsken ilmoittaa itseni ja niin minä sitten sanonkin, että Nikolai Jeremeitsh on määrännyt puoli seitsemättä." "Niin sanokaakin, Gavrilo Antonitsh." "Suvaitkaa ottaa vastaan."
Siis jos vähääkään panette arvoa hengellenne, niin olkaa varullanne, sillä vastustajassanne on kaikki, mitä nuoruus, voima, taito ja vimma voi miehessä matkaan saada. VIOLA. Suvaitkaa sanoa, herra, kuka hän on.
Työnnä hälle tyttö; Mink' annat sinä, saman minä annan, Niin tasapainoss' ovat. ATEENALAINEN. Jalo herra, Sanasi pidä, niin on tyttö hänen. TIMON. No, tuossa käteni ja miehen sana! LUCILIUS. Nöyrimmät kiitokseni, jalo herra! Mik' onnen hyvyys osakseni tulkoon, Niin teidän se on omaa. RUNOILIJA. Työni ottaa Suvaitkaa; onnea ja pitkää ikää! TIMON. Suur' kiitos!
Mutta suvaitkaa minun kysyä, mikä tuottaa Stralsundille sen onnen, että se saapi vastaan ottaa näin pelättävän lisävoiman muuriensa sisäpuolelle? Lyön vetoa, ettei rouva Rhenfelt tavoittelekaan vähempää kuin ollakseen Ruotsin Jeanne d'Arc.
Ei, minä pyydän teitä, älkää menkö enää lähemmä tuota kynttilänvaloa. Ketä te katselette tuommoisella tarkkuudella? Ah, ymmärränpä. Erästä naista ... vaaleata... viehättävän mustasilmäistä... Te ette vastaa minulle, herra kreivi. Suvaitkaa minun sanoa teille yhtä kohtelias sana kuin te minulle äsken!
Tahtoni on, että keskeytämme tämän puheen, ja te tekisitte paremmin, kun harjoittaisitte väkeänne edes kaikkein yksinkertaisimpiin käsitemppuihin. Lempo vieköön, nuo miehet tekevät kunniaa kuin rupikonnat! Suvaitkaa minun vielä tehdä yksi kysymys! Aikooko teidän ylhäisyytenne odottaa vihollista tänne? Minä toimin niinkuin asianhaarat vaativat.
Se on pikku muisto minun persoonastani, jonka jätin perästäni, kun kolme kuukautta sitten matkustin tätä tietä.« »Minä uskon teitä ilman todisteita,» vastasi Tresillian ja hymyili tuollaiselle omituiselle »muistolle« noin kaukana erä-aavikossa. »Suvaitkaa minun sitte lisätä, sennor, että onnellisimmassa tapauksessa voimme saapua tuon Salaperäisen vuoren juurelle vähän ennen auringon laskua.«
Suvaitkaa hänen olla, sanoi Gagin minulle kuiskaamalla: älkää kiivastuttako häntä; te ette häntä tunne; hän kiipee vielä, saatte nähdä, torniinkin. Ihmetelkää enemmin täkäläisten ihmisten älykkäisyyttä. Minä katsoin ympärilleni; sijoittuneena pieneen puusuojaan istui eräässä sopessa vanha akka ja kutoi sukkaa katsellen meitä kieroon silmälasiensa yli.
Siitä huolimatta viipyi hän yhä vielä polvistuneessa asennossaan ja ojensi kuninkaalle kirjeen, joka tähän aamuun saakka oli ollut ommeltuna hänen takkiinsa. Suvaitkaa lukea tämä kirje, teidän majesteettinne! Kun minä lähdin sotaan ja heitin jäähyväiset vanhalle isälleni, antoi hän sen minulle ja sanoi: "Mene, poikani, ja koeta ansaita kuninkaasi suosio uskollisuudella ja miehuudella.
Kiitän teitä, kreiviseni, mutta suvaitkaa minun tuoda urhoollinen puolustajani muassani! sanoi sotaneuvos Rhenfeltin nuori leski, sillä hän se oli. Mutta pitkä vieras oli jo kadonnut. Lundberg, huusi kreivi Torsten eräälle palvelijalle, hae käsiisi se pitkä mies, joka seisoi tässä portilla ja anna hänelle tämä rahakukkaro. Olen onnellinen, Eeva hyvä, voidessani pelastaa teidät.
Päivän Sana
Muut Etsivät