Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
Hellä Karoliina ei tiennyt ja rupesi taas suremaan. Lukkari huusi silloin keittiöön palvelijoille: Menkääpäs sanomaan Sakulle, jotta menee kysymään, onko se vallesmannin poika yhä kateissa! Mutta turhaan etsi Anni Sakua. Hän ilmotti: Ei sitä ole! No tottapahan tulee syömään! arveli siihen lukkari. Saapui siitä ruoka-aika.
Siellä eukko istui surupuvussa; se tosin ei ollut kovin hieno, mutta musta se oli, olivatpa vuohetkin kivikkomäellä mustat ja valkoiset. "Ketä surette, eukkoseni?" kysyi prinssi. "Kuningas on käskenyt kaikkien suremaan kadonnutta prinsessaamme", vastasi eukko; "mutta eipä hänestä suurta vahinkoa ollut.
"Kyllä sitä sitte käskisi suremaan, kallellaan kulkemaan... Ja köyhän miehen on sama, missä hän makaa." "Mene nyt järveen köyhyyksinesi!" Topias puhalteli saippuakelloja pojalle. Huvi oli mielenperähistä molemmille. Kellot kulkivat kauneina pojan nenää kohti, särkyivät äkkiä kaikessa komeudessaan. Poika oli ihastuksissaan, tempasi, kurotti käsiään, saadakseen kiinni monivärisiä palloja.
Junallako tekin? Laivalla minä menen. Kukin siis omaa tietään. Niin. Neiti Asta, ette voi uskoa, miten suren pikku Eyolfia. Niin. Olen varma siitä, että surette kovasti. Tuntuu niin tuskalliselle. Sillä minusta oikeastaan ei ole suremaan. Ajan ollen menee ohi kaikkityyni. Kaikki, surut. Kaikkiko? Niinkö luulette? Niinkuin tuulenpuuskakin menee. Kunhan pääsette kauas pois
Se oli jalosti tehty enkä minä suinkaan rupea teitä moittimaan. Meidän aikoinamme tuollainen teko on harvinaista. Mutta jos teidän tyttärenne ovat niin kiittämättömät ... niin teidän sopii osoittaa ylenkatsetta ... niin juuri, ylenkatsetta ... eikä ruveta suremaan..."
"Minä en käsitä sinua, Lovisa", hän sanoi maltittomasti, "sinua vaivaa jokin luulotauti. Et suinkaan sinä saata tarkoittaa, että me, niinkauan kun Jumala antaa meille onnea, rupeaisimme suremaan ja itkemään vastaisien huolien varalta?" Hän ei vastannut; hän kalpeni ja katse kävi vielä tummemmaksi.
»Miksikä tuosta rupeatte niin kovin suremaan?» sanoi Kaska. »Eihän Antero ole ainoa semmoinen, mutta moni pääsee myöskin Herran iloon, ja sinne pääsette ainakin te, Alli, tehän olette vielä niin nuori ja viaton.» Alli nousi. »Ah, enpä suinkaan, en läheskään! Ettekö tiedä ketään pyhää miestä tai vaimoa, joka taipuisi rukoilemaan tai pitämään sielumessua niiden edestä, jotka ovat kuolleet?
Levinnyt kaikkialla On tieto kamalin: "On lyöty Nokialla Jo joukko Ilkankin." Mut suremaan ken jouti, Kun tullut tieto on, Ett' tulossa on vouti Jo Abram Melchersson! Hän luulee voivans, houkko, Lannistaa Pohjanmaan, Ja sotilaita joukko Häll' onpi seurassaan. Mut Krankka tämän kuullen Näin mietti mielessään: Sit' ennen, niin mä luulen, Viel' leikki leikitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät