Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. lokakuuta 2025
Paljon näkyi sairas kärsivän sisällistä tuskaa, vaikka vältti huutaa sitä julki, jottei saattaisi itkeviä enemmän suremaan. Lapsetkin siinä usein kihertelivät mummonsa sairasvuoteen ympärillä ja pillahtivat aina tuskan aikana itkemään. Pienimmätkin sen vaistomaisesti huomasivat, kun näkivät äitinsä silmistä raplattavan alas suuria karpaloita.
KERTTU: Olenhan minä lupautunut avustamaan huomisessa hyväntekeväisyyskonsertissa. ALLI: Niin sellaisessa. Mutta et itse anna mitään konsertteja. KERTTU: Enhän minä ole antanut sen jälkeen kuin menin naimisiin. ALLE: Niin, mutta siihen aikaan sinä edes lauloit kotona. Nyt et sinä laula koskaan. Suret vain. KERTTU: Suremaan tulen minä ikäni.
Toisella heistä, Thorsenillä, oli kotonansa nuori vaimo, joka jäi kelpo miestään suremaan. Jony Jollybel oli kihlannut itselleen morsiamen kahta päivää ennen Glascowista lähtöämme. Näytti siltä, kuin kapteini Dawysonin rohkeus olisi kasvanut, kuta kovemmiksi vastukset nousivat; näytti kuin olisi hänen intonsa ja voimansa saaneet uutta virkeyttä, kuta mahdottomammiksi pelastuksen toiveet kävivät.
Ajatellessani lähimpiä ystäviäni, joita minulla oli kauan, kauan sitte, ja sitä tuskaa, mitä he ovat tähteni kärsineet, tunnen pikemmin vienoa sääliä kuin polttavaa surua. Ajattelen heitä samoin kuin aikoja sitte sattunutta surullista tapahtumaa». »Ette ole maininnut mitään omaisistanne», sanoi Edit. »Joutuiko teitä moni suremaan».
Tapahtui sentään, että minä sain irtauttaa hänen koukkunsa, joskaan en housuistani, enkä huulestani, niin en kuitenkaan kaukana niistä, rantapajukosta. Ei hänellä muuten ollut aikaa pyydyksiään suremaan, kun ne tarttuivat ja jäivät. Hyvän syönnin aikana maksaa aika enemmän kuin vehkeet.
Saa siinä kutoessa edes päivän kulumaan ... se hyvä sillä! Joko sinä taas itket?... Johanna ... mitä tuo tuollainen on! Et saa jättää itseäsi noin suremaan ... et saa! Oi, Kreeta!... minun on niin vaikeata olla ... niin vaikeata. Johanna ... älä nyt ole lapsellinen! Ajattele, ehkä hän tuleekin nyt tänä yönä taas...?
Se asia, joka saa meidät suremaan ja jonka syyt meidän täytyy tunnustaa löytyvän itsessämme, ei riisu meidän nähden yltään mustaa surupukuansa, ennenkuin olemme parantaneet, mitä olemme väärin tehneet, ja jos emme tätä voi, seuraa ajatus musta ja kalvava meitä aina kuolemaamme saakka. Saarnan sanat herättivät Marian. Hän lupasi parantaa, mitä pahaa hän kevytmielisyydellään oli saanut matkaan.
Hyvin, Jumalan kiitos! Helenan lapsi vaan kuoli. Vai kuoli! Se oli onni! Niinhän se on meikäläisen onni että lapset pääsevät pois. Ei meillä joudeta lapsia suremaan. Ei. Se olkoon herrasväen työtä. Ripuliin kai kuoli? Ripuliin. Se on hyvin ymmärrettävää näin kesäiseen aikaan. Milloinka meikäläinen joutaisi lapsiaan hoitamaan? Ja milloinka ne luonnistaisivat?
Heidän kiusallaankin me nautimme elämästä ja iloitsemme, eikös niin? Viis heistä, panettelijoista, jopa kannatti ruveta suremaan heidän myrkyllisten kieltensä tähden. Katsokaa minuun nyt ja hymyilkää pikkuisen. Noin! Ja nyt lähdemme.» Alman teki mieli tapansa mukaan ilmoittaa palvelijoille ulosmenostaan ja varoittaa heitä katsomaan kotia sillaikaa.
Mutta sen sanon, jos sinä vain rupeat sitä suremaan, niin minulla ei enää iloista hetkeä ole. BERTHA. Lupaan, lupaan; mutta kerro nyt! Minä painuin seinää vastaan, pysähdyin ja kuuntelin en millään muotoa saadakseni tietää, keitä he olivat mitä se minua olisi liikuttanut? mutta minä, näethän, pelkäsin heidän huomaavan minut ja tekevän minulle pahaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät