Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
"Eipä juuri paljon muuta", sanoi ruukin-patruuna D. otsaansa rypistäen, "kuin että he eilen jäljestä puolen päivän tästä ajoivat ohitse, ja että paroni K. suvaitsi tulla tänne luokseni antaaksensa minulle hyväseksi silmilleni sekä maksaaksensa neljännen osan siitä summasta, jonka minä hänelle hyvän hyvyydestä jo aikoja sitten lainasin... Oikea Dido, kornetti H. Eleonora tyttäreni tekemä..."
1 VARRON PALVELIJA. Vai niinkö paljo! Summasta päättäin on sun isäntäsi Likempi ollut hänelle kuin minun, Ois muuten velkomukset yhtä suuret. TITUS. Joku Timonin palvelijoista. LUCULLUKSEN PALVELIJA. Flaminius! Sananen vain! Sano, onko herrasi jo valmis tulemaan tänne? FLAMINIUS. Ei suinkaan ole. TITUS. Me pidämme tässä silmällä hänen armonsa tuloa; ole hyvä, ilmoita se hänelle.
"Vapaakirja on vakuutuskirja, josta ei enää suoriteta vakuutusmaksuja ja jonka summa vastaa niitä maksuja, joita on suoritettu. Jos minä esimerkiksi olen sitoutunut suorittamaan vakuutusmaksuja 10 vuotena ja 3 vuotta maksettuani tahdon luopua, saan vapaakirjan, jonka määrä on 3/10 osaa alkuperäisestä summasta.
Kapteenin muoto muuttui kuin puoli kivettyneeksi, ja hän vaipui hitaasti takaisin varjoon, nyykäyttäen päätään, niinkuin olisi sanonut: kyllä minä nyt ymmärrän. Pelastuksen-välittäjä rohkasi mielensä ja astui taas kapteenin luo, sillä hän tiesi, että pelastusyhtiö periaatteen vuoksi ei puolentanut ropoakaan kerran lausutusta summasta.
D'Artagnan palasi juoksuhautaan ja heitti ruumiin haavoitetun viereen, joka oli yhtä kalpea kuin ruumiskin. Heti kohta alotti hän omaisuuden tarkastuksen ja löysi nahkaisen lompakon, kukkaron, jossa oli rahaa, varmaankin juuri osa siitä summasta minkä murhaaja oli saanut palkaksensa, pikari ja pelikuutiot, siinä kaikki vainajan jälkeenjättämä perintö.
Hänellä oli joku osa laivaa omanaan ja lastia myös; mutta viimeksi mainittu oli arvotonta tavaraa, vaikka petollisesti ilmoitettu, ja laiva lastineen kaikkineen hyvin korkeasta summasta vakuutettu.
Hän oli hyvin kiitollinen tuosta summasta ja kun hän oli pistänyt kukkaron samaan taskuun, missä oli Betti tädin kirjekin, kallistausi hän hellästi kätkyen yli ja työnsi sen hiljoilleen liekumaan: Nyt saa pikku ystäväiseni nukkua nukkua oikein kelpo unen.
Käännän purtesi kumohon, alas keulan keikahutan, jos en saa tosia kuulla, kunne lähteä käkesit, kuulla tarkkoja tosia, valehia viimeisiä." Silloin vanha Väinämöinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Toki ma sanon toetki, jos vähän valehtelinki: läksin neittä kosjomahan, impeä anelemahan pimeästä Pohjolasta, summasta Sariolasta, miehen syöjästä sijasta, urohon upottajasta."
"Muuta sitä ei ollutkaan", vastasi tätini. "Itse myin kolme tuhatta. Yhden tuhannen maksoin sinun kontrahdistasi, Trot, rakas poikani; ja toiset kaksi on minulla itsellä. Kun loput menivät minulta, katsoin viisaaksi olla mitään tästä summasta puhumatta, vaan pidin sitä tallella hätävaraksi. Minä tahdoin nähdä, kuinka sinä suoriuisit koetuksesta, Trot; ja sinä suoriusit jalosti kestäväisenä, itseluottavaisena, itsekieltäväisenä! Niin myöskin Dick.
Siitä tuon sanoiksi virkki, itse lausui, noin nimesi: "Elä päätäsi ylennä, kohottele kokkoasi, kun ei uupune oronen, tahi ei ilta ennättäne: josp' on päätäsi ylennät, kohottelet kokkoasi, jo toki tuho tulevi, paha päivä päälle saapi." Siitä vanha Väinämöinen löi orosen juoksemahan, harjan liina liikkumahan. Ajoa karittelevi pimeästä Pohjolasta, summasta Sariolasta. Kahdeksas runo
Päivän Sana
Muut Etsivät