Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Sulje kaksi jankkia yhteen huoneesen, ja tunnin kuluessa on kumpikin heistä voittanut kymmenen dollaria toiseltaan! En tahdo kysyä teiltä millä tavoin, vastasin minä tohtorille naurahtaen, mutta minä näen heidän joukossaan erään pienen, pystynenäisen miehen, oikean tuuliviirin. Hänellä on pitkä päällystakki ja mustat, lyhvenlaiset housut. Kuka se herra on?
JULIA. Niin olkoot, omani ne eivät ole. Teill' onko aikaa, pyhä isä, nyt, Vai palajanko iltamessun aikaan? LORENZO. Nyt, synkkä tyttäreni, mull on aikaa. Suvaitsetteko jättää meidät, kreivi? PARIS. En, Herran tähden, hartautta häiri. Torstaina varhain herätän sun, Julia; Hyvästi siks! Tuoss' ota pyhä muisku! JULIA. Oi, ovi sulje! Sitten kanssain itke: Nyt toivo, apu, lohtu, kaikk' on mennyt!
Vahinko, että kaikki tuo viisaus ja työ menee maailmalta hukkaan. Ettekö usko, että kaksi kirkasta silmää voisi teidät vangita? Kukoistavat kasvot? Mitä?" "Voi olla mahdollista. Minä olen lihaa ja verta niinkuin kaikki muutkin enkä minä koskaan sulje silmiäni sille mikä on kaunista. Mutta vuoden tahi kahden perästä rikkoontuu kuori, kauniin omenan on tänne pistänyt.
Ikäänkuin kunehtunut lähde tuo alituinen tultua ja loistava hedelmällisyys ovat tauonneet, ja tauonneet ijäksi. Silloin alkaa takaisin katsominen, joka viepi järjen. Ummista verho! ummista verho! ja sulje siihen tämä kuolettava tutkinto.
Kun sua vaan ma muistan, niin itken yhtenään. Herra, varjele järkeni valo! Kas itku syömen puhdistaa Oi, kiitos, kiitos Herran, viel' että voin ma itkeä kai anteeks annat kerran. Oi, Herra, Herra, Herra, ota multa kaikki muu, ota leipä, laulun lahja, tai sulje mullalla suu, mutta varjele järkeni valo! HYV
Kirkkaana kuin laakson puro kulje Virtajuovaas sinäi, synnyinmaa, Maan ja taivaan sulot helmaas sulje, Läiky, tanssi, soita, humaja, Kirkkautta taivaan kangasta, Honkain ääneen kieltäs soinnuta! Kuni koitontähti sinäi loista Illoin, aamuin yhtä kirkkaana,
Ei mikään ovi sulje pääsyä sinne eikä mikään katoavainen jumaluus asu siellä.» Mihin asti pääsee vielä Maeterlinck? Mitä vaiheita hänellä vielä on edessään? Kirjassaan »Viisaus ja kohtalo» kertoo Maeterlinck Dantesta. Dante kysyy äkkiä itseltään, kun hän näkee, ettei hänen ympärillään enää mikään liiku, onko hän paikoillaan vai lähestyykö hän yhä Jumalan istuinta?
Ah, siinä on todistus, että Herra on meidän kanssamme, Felton, virkkoi mylady; he ovat tukkineet oviluukun laudalla. Hyvä on! Jumala on ottanut heiltä järjen, sanoi Felton. Mutta mitä minun on tekeminen? kysyi mylady. Ei mitään, ei mitään; sulje vaan ikkuna. Mene vuoteelle tai heittäydy ainakin pitkällesi vaatteissasi; kun minä olen saanut työni valmiiksi, naputan minä ruudulle.
Niin usein onnen kultaporttiloista Ma ajoin sisään täysin valjakoin; Ken takaa, ettei niitä mulle jo Nyt sulje joku oikullinen henki. Miks Jemlanpojan kolkko ennustus Nyt tuli mieleeni? Vaan sit' en säiky! Mun voittaisiko halpa petturi! Haa! Väijyilevä salamurhaajako?
Taasen tahdon astua ma tietä tytön pilkan. Tule metsän tyttö taas, en enää ole hullu, tule, niinkuin tuhatkerrat ennenkin oot tullut. Tule siivin kultaisin ja kulje valkovaattein, saavu rauhan sanomin ja joudu joulu-aattein. Pyyhi rypyt otsalta ja silmät kiinni sulje, hiljaa huolet hivele ja kulmiani kulje.
Päivän Sana
Muut Etsivät