Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Vaan ne, jotka vetämiseenkin olivat vastahakoisia, saivat kehoituksen venäläisien ratsumiesten ratsupiiskoista, käskyllä: "haitaa oitii!" Sittekuin hauta saatiin valmiiksi, pantiin Turkkilaisia sinne niinkuin "silakoita suolaan". Peitettiin mullalla ja niin oli se valmis.
Maaria saattoi Niinin vähäiseen kamariin, sanoen: »Nyt, Niini, saat oppia ja taitoa niin paljon kuin haluat. Minä tiedän sinun sitä kaivanneen; ja kun sinulla vain on aikaa, tulet kanssani juttelemaan.» »Oi, tämmöistä onnea en ole saattanut uneksiakkaan», lausui Niini. »Sitte kun äitini mullalla peitettiin, ei ole minulla iloista päivää ollut, ennenkuin tänään, kun teidät näin.
"Ellei teillä ole ajokaluja, niin äitini lähettää teille omansa." "Mene pois!" "Kulkaahan Martin Petrovitsh!" Harlow painoi taaskin päänsä; ja minusta näytti kuin olisivat hänen tummenneet, ikäänkuin mullalla peitetyt, kasvonsa hiukan punehtuneet. "Tulkaa todellakin", jatkoin minä. "Mitäs te istutte ja itseänne rasitatte?" "Mitenkä: rasitatte?" kysyi hän, pannen painoa joka sanalle.
Nyt tehtiin seinä, johon sovitettiin ovi niin tiiviisti kuin mahdollista, ja varustettiin porstua, joka tilkittiin risuilla ja mullalla ja johon sijoitettiin suomalaisten vähäiset tavarat. Eteinen sitäpaitsi esti lämmintä haihtumasta. Yksissä neuvoin tehtiin muutamia yksinkertaisia, tarpeellisimpia talouskapineita. Sitten tuli luminen talvi.
Hän oli murtumaisillansa, sillä mustalla mullalla peitettiin kaikki, mitä hän oli maailmassa rakastanut, hänen äitinsä. Ihmiset, jotka katselivat lasta, sanoivat: »Tuo Teräsen joukko ei ikinä ollut vertaistensa kaltainen, ja kummapa tuo tyttö nytkin on, kun ei edes äitiänsä itke.» »Kyllä minä ne tunnen», lausui eräs leveä lihava akka, »ne ovat kovanlaatuisia.
Kun sua vaan ma muistan, niin itken yhtenään. Herra, varjele järkeni valo! Kas itku syömen puhdistaa Oi, kiitos, kiitos Herran, viel' että voin ma itkeä kai anteeks annat kerran. Oi, Herra, Herra, Herra, ota multa kaikki muu, ota leipä, laulun lahja, tai sulje mullalla suu, mutta varjele järkeni valo! HYV
Haudan siunattua ja mullalla täytettyä pisti Elsa multaan pienen päreristin. Sitten mentiin mummon taloon, jossa vielä oli pari kahvikuppia mieheen juotava. Kahvia juodessa alkoi muudan vanhempi merimies, jolla oli täysikasvuinen poika, puhumaan: "Niin me siis vietämme tänään erään nuoren merimiehen hautajaisia.
Mutta papin silmissä oli silloin kyyneleitä, ja hänen äänensä wapisi. Muutamia minuuttia sen perästä oli sotawäki häwinnyt, paitsi niitä, jotka saiwat toimekseen haudata pihalla makaawaa joukkoa. Hyytynyt weri ajettiin wiimeksi lapioilla haudattujen päälle ja kaikki peitettiin mullalla. Kuoleman hiljaisuus oli tullut äsköisen hälinän sijaan.
Hän kävi polvilleen, pesi kätensä ja jalkansa erämaan mullalla, paljasti sitten miekkansa, kaivaakseen sillä oman hautansa. Tuskin oli hän pistänyt terää hietaan ennenkuin hänestä tuntui niinkuin rajuilma olis asettunut. Taivaanranta valistui hohteesta, lauhkeammasta kuin aamuruskon, ja aukeni verkalleen kuin teltin esirippu. Oliko se uusi kangastus? Kukapa saattanee sanoa?
Ja samalla nauroi tuo toinen täyttä kurkkua kuistilla, jonne hän oli raukkamaisesti takki korvissa heti vihollisten ensi rynnäköllä paennut. Mustin kuono paisui tästä leikistä paksuksi kuin potaatti, vaikka hän koettikin hoidella parhaansa mukaan savella ja kostealla mullalla sitä.
Päivän Sana
Muut Etsivät