Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Viulu ei soinut hänelle lapsen iloja eikä suruja enää, vaan hänen nuoren miehuutensa voimaa, tuskaa ja vangittua, hillittyä seikkailuhalua. Se kertoi hänelle kaukaisista maista, missä tummat jättiläismetsät ihmisjalan astumattomina humisivat, tuoksuivat tuntemattomat hedelmät ja jokainen kuluva tuokio oli kullankallis...
Ei ole monta minuutia kun juuri pääsin sinusta puhumasta, ja jos sinä tänään olisit ollut täällä, olisit omin korvin kuullut koko päivän sinusta puhuttavan; kaikki ihmiset jotka ovat menneet ulos ja tulleet sisään, ovat sinusta puhuneet. Eikö ole oikea korva soinut? Niin, hyvä kyllä sinulle vielä mailmassa palkitaan, mitä äiti-vainaallesi olet ollut.
Usein kärsi hän kovia tuskia ja pysyttelihe eleillä ainoastaan morfiinin avulla. Hän oli elänyt kauemmin kaikkia lähimpiä sukulaisiaan, niin että hän nyt oli vaan rasituksena ja vaivana sekä itsellään ja muilla, jotka häntä hoitelivat. Ja kumminkin lausui hän nyt ääneen samaa, kuin lääkärillä jo kauan oli soinut sydämmessä: "Minä en tahdo kuolla minä en tahdo kuolla!"
Ja minusta tuntui, kuin tuo ainoa sana, jonka matala, vapiseva ääni lausui, olisi soinut jokaisesta taivaan harpusta; ja lukemattomat äänet, jotka kaikkuivat, niinkuin onnellisten lasten, ja olivat kuin äidin, vastasivat rakkauden ja soiton sävelin sanat: "terve tultua kotiin." Tämä oli vaan uni, mutta se ei ole mikään uni, että hän on siellä!
Waikka isäntä oli tähän asti ollut aiwan samaa mieltä, ei kuitenkaan emännän säästäwäisyys tällä kerralla soinut hänen korwaansa hywältä, sillä hänellä oli kowa pelko kuolemasta ja tawaran tänne jäämisestä, ja hän wastasi emännälle: "rahoja on kyllä tuhansia takanasi". "Ei maarian niillä ole parempiakin reikiä", wastasi emäntä kylmästi ja meni tiehensä. Mitäpä nyt teki isäntä.
Mutta koska junan lähtökello oli jo kahdesti soinut, kyselivät he keskenänsä: Jättääkö sen juna vai vieläkö äijä ehtii? Ja jotka olivat sanoneet: Se ehtii, juoksivat vaarin luo ja kainaloista kannattaen jouduttivat hänen kulkuansa. Ja kysyivät häneltä: Minne matkalippu ostetaan? Mutta vaari sanoi: Hämeenlinnaan. Ja ottivat hänen rahansa ja juosten edelle ostivat hänelle matkalipun.
Suottako, kansani, keskeen jään Raivasit maan ihanimman, Suottako suojasit suojas tään, Suottako välkytit peitses pään Keskellä taisteluvimman? Turhanko kantelo soinut lie Väinämön tenhosa, raikas? Turhanko synnyt kaikk' opit sie, Turhako Sammon nou'anta-tie, Turha sun muinainen taikas?
Kun luin sitä, tuntui mielestäni, kuin Agnes olisi puhutellut minua. Oli niinkuin hänen sydämellinen äänensä olisi soinut korvissani. Mitä minä muuta voin sanoa! Viime aikoina kun olin ollut poissa kotoa, oli Traddles pari kolme kertaa käynyt minua hakemassa.
Ja se vastaa tarkoitustaan siihenkin nähden, että on kookas, niinkuin pitää ollakin sen, joka mittaa suuruutta semmoista kuin on aika. Tarkkaan se aikansa mittaa. Liekö vielä ikänään jättänyt tai edistänyt. Kuka tietää lukea tunnit, jotka se on soittanut! Kuinka monelle liekään se hänen ensimmäisen hetkensä lyönyt ja kuinka monelle viimeisen soinut!
Minä tiedän ja varmaan tiedänkin, että sinä minulle anteeksi annat, mutta rukoile Jumalaa minun puolestani, että hänkin minulle antaisi anteeksi niin elämässä kuin kuolemassakin". Yksi pelikelloista rupesi nyt soimaan, ja setä väänteli itseään nureissansa sinne tänne tuolissaan, mutta pian hän jälleen nukkui, niinkuin näytti. Kun kappale oli soinut loppuun, huusi Anni taas: "Oi hyvä Jumala!
Päivän Sana
Muut Etsivät