Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Jumala siunatkoon naisia, he eivät milloinkaan tee mitään puoleksi. He puhuvat suunsa puhtaaksi. Hän oli hyvin sievä, tämä nuori vaimo, tavattoman sievä.
»Sehän on itse insinööri!» huudahti hän ja pillahti itkemään koettaen huutamalla saada sanat suustaan: »Herra siunatkoon teitä ja antakoon teille pitkän iän, että näkisitte lastenne lapset. He asuivat aivan kaupungin laidassa matalassa talossa, jossa oli kaksi pientä kammaria ja kyökki. Esteri istui ikkunan ääressä, johon näkyi ketoja ja peltoja ja niiden takana metsä.
"Tuomitsikos laki hänelle Paksulan kartanonkin", kysyi Paatelan Pekka. "Kuului lähteneen sitä ostamaan Vuorelan työpäällikölle, mutta kun sai talon kelihinnalla, niin pitikin itse." Koskelan Kallella näytti olevan hyvä halu vastata, mutta vielä Paatelan Pekan puhuessa oli alkanut kuulua pyörien ratinaa maantieltä. "Herra siunatkoon!" kuiskasi Korpelan muori.
"Kaarlo!" sanoi Armo juhlallisesti, "katso minuun!... Jumala siunatkoon rehellisiä silmiäsi, poikani! Niin minä tunnen sinun, ethän sinä tahtoisi minua askelta astumaan, jota perästäpäin saisin katua?" "
Sun tähtes vaan me käymme riemahdellen, kuin aalto kosken kuohuun hyppiellen, ja katoamme tuimaan taisteloon. Mut sinä, Suomenmaamme, tulet rikkaaks ja suureks, mahtavaks ja mainehikkaaks. Jumala synnyinmaata siunatkoon! Paavo Cajander. Runolaulaja.
"Sepä on!" tuumiskeli mummo. Maisterikin tuli teetä juomaan. "Saan toivottaa onnea uuteen virkaan!" sanoi mummo." "Paljon kiitoksia onnentoivotuksista! Jumala teillekin onnea uudessa talossanne asumiseen siunatkoon. Olipa se oiva asia, kun tekin vanhoiksi päiviksenne saitte oman kodin", sanoi maisteri. "Niin kodin! Kyllä se hyvä asia onkin, että ihmisellä on omantakeinen nurkka.
"Jumala siunatkoon sinua ja lastasi," kuiskasi Lauri, ja hän oli vähällä ruveta itkemään niinkuin toiset. "Kiitoksia," nyyhkytti Ingeborg ja puristi lasta rintaansa vasten. "Niin, niin," tuumasi Lauri ilomielin. "Minun pitää keskiviikkona tulla sinun luoksesi, jotta saamme asiat selville, sillä onhan parasta että panemme kuulutuksille sunnuntaiksi?" "Niinkuin tahdot," huokasi Ingeborg.
Minulle tätä kanna, lemmen kahle Se on, sill' ihanimman sidon vangin. IMOGEN. Oi, jumalani! Milloin toisemme Tapaamme taas? POSTHUMUS. Voi meitä! Kuningas! CYMBELINE. Pois, kurja olento! Pois silmistäni! Jos halpuudellas hovia sa lokaat, Tään kuultuas, niin kuolet. Mene sinä, Vereni myrkky! POSTHUMUS. Taivas teitä kaitkoon Ja kaikki hyvät täällä siunatkoon! Ma menen.
Ehkä Stenbergska antaa kolme? En. No, sitten menen minä akka-hanhilaan. Viisi tuoppia saa hän. Kas niin, anna kaupan kulkea, ha, ha, ha. Jumala siunatkoon akkaa, siellä missä hän on tulee muutama hauska päivä hänen kuolleella tomullansa.
Eläkää tervennä ja Jumala siunatkoon teitä!" Rakas poikanne Stefan. Tämän kirjeen säilytin raamattuni lehtien välissä, jossa myös oli pari kuivattua kukkaa, jotka Stefan lapsena ollessaan oli pannut sinne.
Päivän Sana
Muut Etsivät