Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025


Siitä en ainakaan minä voi kerskailla; mutta ei tule lihavaksi kun on kahdeksan poikaa, joiden edestä pitää puuhata. Ajatelkaa siskot, että minä Tukholmassa lähtömme edellisellä viikolla leikkasin satakuusi paitaa! Toivon saavani vähäsen ompeluapua täältä kotoa. Katsokaa! Tämä sormi on vallan kova ja pahkuinen siitä. Herra siunatkoon poikia! Vaivaa heistä kyllä on!

Me laskimme polvillemme ja rukoilimme yhdessä, ja kun taas nousimme ylös, Toby sanoi: "Jumala siunatkoon teitä, master Hugh. Te uskotte todellakin, että löytyy toivoa!" Ennenkuin lähdimme, Hugh otti leski Treffryn rukouskirjan ja käski Tobyn oppia 51:en psalmin. Lähtiessämme hän istui ja tavaili niin ahkeraan, kuin se olisi ollut vast'ikään taivaissa kirjoitettu ja paki-parastaan häntä varten.

"Rakas äiti", huusi hän iloisesti, "Jumalan armo ei ole meitä hyljännyt! Jalomielinen vieras on antanut minulle viisi dollard'ia. Jumala siunatkoon häntä! Nyt on lääkäri kohta tuleva. Rohkaise mielesi, rakas äiti!"

"Ei, Antti Pietari, heitä nappulat kokoon, heitä ne läjään. Tule tänne, Dora, minä tahdon puhua kanssasi, tyttöseni." "Mitä isä tahtoo?" kysyi Dora. "Niin, näetkös, lapseni, nyt tunnen minä sinun. Jumala siunatkoon sinua, lapsi, Jumala siunatkoon sinua!"

Micawber'in kirjeen keskipalkoille ja vastasin siihen kulmakarvojen kohotukseen, jolla hän sanoi: "'ukon-nuolen ohjaamiseen taikka hävittävän ja kostavan liekin suunnittamiseen! Siunatkoon minua, Copperfield!" ja rupesin sitten lukemaan Mrs. Micawber'in kirjettä. Se kuului näin: "Parhaat terveiseni Mr.

Jättäkäämme nyt toinen toisemme hyvästi!" Hän oli itkenyt, mutta nyt hänen kasvonsa olivat niin levolliset ja ihanat! "Jumala siunatkoon sinua!" sanoi hän, ojentaen minulle kättänsä. "Rakas Agnes!" vastasin minä, "minä näen, että käsket minun olla puhumatta tänä iltana mutta eikö ole mitään neuvoa?" "On Jumala, johon luottaa!" vastasi hän.

Ja samalla kuin isämeidän päättyi, kumisi viimeinen lyönti. Keskiyö oli ohitse. Pappi huokasi syvään, nojautui vavisten alttaripöytään ja pyyhki hikeä otsaltaan. "Pelastettu!" sanoi hän. Bård ryömi polvillaan esiin ja puristi hänen käsiään : "Kiitos! Jumala sinua ijankaikkisesti tästä siunatkoon." Gunhild vavahti ja suoristi itsensä: "Pelastettu ?" kuiskasi hän.

"Kotletteja", lausuin minä. "Siunatkoon sieluani!" huudahti hän, "minä en tietänyt, että se ole kotletteja. No, yksi kotletti on juuri paras keino poistaa oluen pahoja vaikutuksia! Eikö se ole onni?" Niin hän toisella kädellään otti kotlettiin kiinni luusta ja toisella potaattiin ja söi ne erinomaiseksi ilokseni oikein makeaan suuhun.

Mutta miten, Herran nimessä, me sitten tullaan toimeen täällä Rosmersholmassa, kun neiti on poissa? Ja pastori-raukallakin oli niin hyvät oltavat. *Rebekka*. Niin, mutta minä olen tänään ruvennut pelkäämään, matami Helseth. *Matami Helseth*. Pelkäämään! 'sus siunatkoon, minkä tähden? *Rebekka*. Luulen nähneeni vilauksen valkeista hevosista. *Matami Helseth*. Valkeista hevosista. Ihan päiväsydännä.

Hän selitti: Minä siinä ennen aamiaista tulin Immolan haan läpi ja siunatkoon ja varjelkoon mitä minä näin: Kaksi pahanhengen kuvatusta: Kaksi ihan näiden poikien näköistä pahaa henkeä istuu Immolan ladon katolla. Voi hyvä isä sentään! valitti äiti. Toinen jatkoi: Istuvat ensin siivolla, mutta sitte jo alkaa toinen rietas panna käsillänsä kuin siivillä.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät