Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
KALERVO. Jospa silloin ei olisi Sodittu ja suitsutettu Veljesten verivihoja, Niin nyt: ahjoa sisässä Teissä on sotatuleksi, Tulta vaaran valkeaksi. KULLERVO. Siin' oletkin oikeassa. KALERVO. Tuli Kullervo kotia, Ilmestyi kotipihalle Kuin tyly, levoton Tuoni, Hämmästytti ja peloitti, Kuin haudan takainen aave. Tuli kuin merestä miekka, Hyökyaaltojen ajama, Jota ei etsiä osattu.
Virren kiittäjälle ja moittijalle. Siin' oli virsi kuullaksenne, Toinen ilman ollaksenne; Kumartakaa kuulijani, Otsin maahan oppijani! Ken tätä virttä kiittänevi, Laulua ylistänevi, Sille poika syntyöhön Kyntäjäksi, kylväjäksi, Vastaskoivun valkoiseksi, Meren kaislan kaunoiseksi, Viisahaksi, kun isonsa, Läpi käymähän keräjät, Jutut julki jaksamahan.
Hän oli siin syystä arka niin äsken saadusta vakavuuden maineestaan, jota hänen seurustelemisensa tuon kulkijain-raukan kanssa voi jälleen saattaa epäluulon-alaiseksi.
Jyly rannalla käy, rae lyö, sota soi, kuss' on Sandelsin vartiovyö. Vedet, maat savu sankkahan pilvehen loi, tult' iskevi pilven yö; oli ilmassa kuin kumu ukkosen, maa järkkyi hurmehinen. Väki Suomen vankkana seisoi siin', ei vaaraa peljännyt; mut miehestä mieheen kuiskailtiin, salanurkuna kuului nyt: »Hän poissa on, taaskin hän piiloon käy, kenraalia vielä ei näy.»
Siin' aina syntyy Myrjaadit aatteet, Miljoonat pyyteet Sekunnittain, Yläälle nousten Luo alkulähteen Laill' aamutalmain Hajaantuvain. Ja Kaikkivalta Hän punnitseepi Myrjaadit aatteet Salaiset nää; Ja pahain antaa Hän kuolla yöhön, Hyvätpä kukkaan Iäksi jää. Miljoonat toiset Sydänten luomat Pahuuttomat ja Hyvyyttömät, Pään pälkähykset Nuo turhat, tyhjät Luvalla Luojan Elähtävät.
Ptruu! Seiso, seis! Tuoll' koira on ees, Kuka pienosen tieltäni poi'es veis! Vai niin, Hän on siin'! Hän elää. Hän ontuu. Ei siis olla kiin'! Nyt maalle, heleijaa! On veräjä tuo... Siis siinä kiusa jo alkaa! Mut ken tuolla tulee kuin nopea vuo? Kas, tyttöstä paljas-jalkaa! Oi, kiitosta vaan Nyt lausua saan! Ja lantti on tuossa! Hei, hei, hurrataan! Noin, noin, Ilakoin!
Ja hän lauloi uuden ilmapurren, emäpuuksi taivon kaaren taittoi, puutti pohjan ilman pieleksistä, päivän sätehistä laiat liitti, kokan kultas aamun purppuralla, illan kuutamolla keulan huoli valmis lähtemähän ollaksensa, konsa kajahtaisi kutsu kansan. Yksi mieli, yksi kieli, siin' on suoja Suomenmaan. Oksanen.
Mutta nyt valtaan Idomeneun tämän saatti Poseidon silmät huikaisten, jalot herpaisten jäsenetkin: tainnut taapäin juosta hän ei, ei väistyä syrjään, vaan kuin patsas tai puu taivaslatva hän seisoi siin' ihan paikoillaan; hänt' Idomeneus heti iski rintaan peitsellään, luja pirstoutui sopavaski, suojannut joka hänt' oli ennen surmia vastaan, vaan nyt ruskuen soi, terä tuima kun murteli tiensä.
Sitä oivaks' kyllä mainitaan, Mut siin' on kaikki arvellaan. Surkeillen kiittävät he meitä. Rahoja anoo, Rahoja janoo Vaan kaikk'. Oi köyhiä teitä! Kävely. FAUST K
Hänelle Mestarini: »Nainen Taivaan, mi hyvin tuntee nämä seikat, juuri näin sanoi: 'Tuonne menkää, siin' on portti!» »Hän teidän askeleenne siunatkohon», nyt lausui laupiaasti portinvahti, »siis tulkaa, nouskaa meidän portaitamme!» Niin teimme. Valkeata marmoria ens porras olija niin kirkas, puhdas, ett' itseni näin siinä kuvastuvan.
Päivän Sana
Muut Etsivät