Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
»Nyt sinä kuitenkin rupesit minusta pilaa tekemään», tyttö valitti. »Ei, ei, ei se pilaa ole, anna minun vaan puhua. Sano itse onko meidän välillämme koko tänä aikana ollut ainoatakaan kiihkeätä suudelmaa tai hurjaa syleilyä?» »Hurjaa ?» kysyi tyttö suurin silmin. »Niin ... kyllähän sitä voisi semmoistakin olla.
"Ah, sinäkö, Heintz?" Häntä en hävennyt. Hän juoksi itse kuin jänis, semmoistakin pakoon, mikä ei kovinkaan vaarallista ollut vaikka sitä ei kenkään olisi uskonut tuosta vanhasta voimakkaasta ihmislapsesta. Tuossa seisoi hän nyt, Heintz, mehiläisten hoitaja, niin paksuilla anturoilla varustetut saappaat jalassa, että maa tärisi hänen astuessansa.
Enpä usko, että kukaan ilomielin voi istua ja kuulla onnensanomana, että hän on hullu tahi ainakin hulluksi tulemaisillaan; mutta nyt tiedän minä että semmoistakin voi tapahtua maailmassa.
Kylmänä, kankeana makasi nyt edessäni hän, jota olin niin werrattomasti rakastanut ja jonka kanssa eläessäni oli ollut semmoistakin aikaa, jolloin tunsin itseni sanomattoman onnelliseksi. Koko menneen elämäni kirjawa kirja aukeni selwässä järjestyksessä eteeni siinä seisoessani. Oikullinen sattumus oli hänet minulle lahjoittanut, mutta sama sattumus weikin hänet minulta.
Taikka näki hän semmoistakin unta, että hän oli ravintolan emäntänä, ja kuninkaita ja ruhtinoita tulivat ajaen ravintolaan, ja hän osasi heille hyvin vastata. Lents ei piitannut unelmista mitään eikä hän niitä mielellään kuulenut jälleen kerrottavan. Anni oli aamusta varhain aina myöhään ehtoosen kauniisti ja sievästi vaatetettu. Annia ilahutti, kuu Lents häntä sen takia monta kertaa kiitti.
Tässä kuninkaallisessa palatsissa sitä vastoin ei kukaan ihminen näyttänyt pitävän sitä luonnollisena, että hän hartaasti halusi päivällistä sen jälkeen, kun hän kaiken aamua oli ollut liikkeellä ja nyt keskipäivällä väsyttänyt itseään vahdissa. Mutta suloisilla sävelillä on se lumoava voima, että ne viihdyttävät semmoistakin maltittomuutta, joka nyt Qventin'iä ahdisti.
Monien vehkeiden suhteen olen tuuminut: »Saattaahan se olla hyvä tuokin, siellä ja siellä, sitä ottaa semmoistakin, kun sattuu, ja kyllähän minä olen minäkin sillä koettanut ja jonkin saanutkin, mutta paras on panna se ja se s.o. se, millä minä yleensä olen saanut.» Vasta sitten, kun omat suosikit eivät kalasta, kun niillä turhaan olen piessyt koskea pitkin ja poikki, vasta sitten minä kuin jonkin ihmeen toivossa turvaudun toisen suosittelemaan, mutta silloin hyvin usein ei kalasta sekään.
"Naatriota; mitä se naatrio on?" Topias katsoi keltaisempaa silmää. "Se on semmoista ainetta, joka palaa ainoastaan vedessä." "Löytyykö semmoistakin ainetta?" "Löytyy hyvinkin." "Ei sitä meillä vaan ole." "Vaivattu! Ja kävelin näin pitkän matkan." Hän astui samassa askeleen sillitynnyriin päin. "Te olette tainneet käydä isot koulut." Topias yhä katsoi keltaisempaa silmää. "On sitä tehty sitäkin."
Laurin lapset eivät olleetkaan mitään erinomaisen pahoja ja rivoja. He olivat hiljaisia ja siivoja, kun vaan saivat päänsä nauttia ja tehdä välistä semmoistakin, mikä ei ollut oikein. Mutta kun vaan niistä heitä muistutettiin ja kiellettiin huomattiin aivan pian, mitä isän puolustaminen oli vaikuttanut: silloin tulivat he hävyttömiksi suupaltoiksi ja pitivät vääriä tekojansa oikeina.
Ikäänkuin professorin kiusaksi hän silloin taisi paljon semmoistakin, jota ei kukaan ollut hänelle ikinä opettanut. Siinä se on! virkahti johtaja mielissään näytetuntinsa lopetettuaan. Vain nerot voivat neroja ymmärtää. Nero on kuin majakka merellä. Minnepäin se vain kääntääkin heijastajansa, siellä loistaa se kirkkaammin kuin tuhannet öljytuijut.
Päivän Sana
Muut Etsivät