Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Kyyneltynein silmin katseli äiti poikaansa: Sanotko minua joskus kovaksi? kysyi hän nukkuvalta lapselta. Kuulepa sinä pikku Yrjö Maununi, sinun äitisi on uhraamaisillaan sinut, ja isäsi tuntee jo tuskaa sinun kärsimyksistäsi. Mutta Sprengtport vastasi vakavasti: Jos hän sen kautta tulisi kärsimään, siitä en välitä, sillä kaikkien meidän täytyy kärsiä.
Rakastettavin väkevin. ILVO. Rakastettavin! sanotko Rakastettavin? Minäkö? Sinäkö? Kuka se oisi? ILMARI. Hän, joka enin rakasti, Joka tahtoisi jokaisen Onnea omistavaksi. ILVO. Minäkin enin rakastan Sinua: sinulle soisin Onnen Ilvosi avulla. Muut ovat minulle yhtä Toki huomion, ihailun Heiltäkin hyväksi tunnen.
Hän tyyntyi, katsellen pitkän aikaa tutkivasti Olavin kasvoihin. »Sanotko minulle yhden asian?» pyysi hän tuokion kuluttua. »Onko muitakin käynyt sinun luonasi..? On, minä näen sen silmistäsi! Niin, ei kukaan voi sinua unohtaa, jonka kanssa sinä olet kerran ollut. Kun sinä olisit ollut niinkuin ne toiset sellaisten luo ei kellään ole mitään asiaa.
PANDARUS. Siksi että hän on minulle sukua, siksi hän ei ole yhtä kaunis kuin Helena; jos hän ei olisi sukua minulle, olisi hän yhtä kaunis perjantaisin, kuin Helena on sunnuntaisin. Mutta mitä minä siitä välitän? En, en välitä, vaikka hän olisi musta kuin murjaani; se on minusta yhtä kaikki. TROILUS. Minäkö sanon, että hän ei ole kaunis? PANDARUS. Minä siitä viisi, sanotko vai etkö sano.
Rutto vieköön! Voi, ett'en olisi niin ylhäinen kuin olen! Eivät tohdi tapella minun kanssani sen vuoksi, että kuningatar on äitini. Jok'ainoa renttu-jaakko saa halunsa täydestä tapella, vaan minun täytyy kävellä edes takaisin kuin kukko, johon ei kukaan uskalla kajota. Kukko olet, oikein salvökukko; ja kieut siinä, narrinkypäri päässä. CLOTEN. Sanotko mitä?
Se on todellakin hän!... Hän, minun armas Kaarinani! Tännekö hän siis pakeni? Oi, Aksel sulhaseni! Sanotko vieläkin minua sulhoksesi? Missä olen? Niin nyt muistan ... väsyneenä istahdin äsken Velhovuoren juurelle ja siinä uuvutti minut viehkeä unonen... Taru kertoo, että ken vaan juhannusyönä nukkuu täällä, saa nähdä kultansa-kuvan. Oi, Aksel unelmaini kaunis sulho, ällös jätä minua!
3 PALVELIJA. Niin, täällä on se mies, joka aina on päällikköämme löylyttänyt, Cajus Marcius. 1 PALVELIJA. Sanotko: löylyttänyt päällikköämme? 3 PALVELIJA. En sano: löylyttänyt päällikköämme; mutta aina hän on vetänyt hänelle vertoja. 2 PALVELIJA. No niin, olemmehan ystäviä ja kumppaneita; hän oli aina hänestä liian tanakka, olen kuullut hänen itsensä sen sanovan.
Sillä kuka tietää, eikö joku juuri sitä seuraten olisi päässyt päämääräänsä lähemmäksi? ANNA: Sanotko sinä niin, Maunu Tavast? Ja kuitenkin tahdoit sinä vielä äsken puoliväkisin tehdä minusta abbedissan? MAUNU TAVAST: Minä en tahdo sitä enää. Myöskin minä olen tänä yönä oppinut jotakin. Myöskin minulle ovat tämän kerkeän kesä-yön ruskot monta uutta totuutta neuvoneet.
ROINILA. Sannasta minä viis. Sinulta tahdon tietää, ja sen tällä hetkellä juuri, mikä Eerolle on tullut. Sanotko hyvällä, vai? OLLI. No, no, elkää kiivastuko, saatte sen vähemmälläkin tietää. Niin, näettekö, asian laita on nyt semmoinen, että tuo Mauno heittiö Mauno? OLLI. Hän oli sunnuntai-iltana juonut ja mässännyt ja tapellut ja ollut aivan kuin hurja.
»Sanotko niin?» Lepidus huudahti. »Tule, täysinäinen malja ihanan Julian terveydeksi!» Tällaista oli keskustelu se esitti puheenaolevan ajan nuorten tuhlarien tavallista mielialaa, jonka vertaista vuosisata sitten tapasi Pariisin kevythenkisissä piireissä tällaista oli keskustelu Lepiduksen uhkeassa trikliniumissa sillaikaa kun Glaukus vietti aikaansa aivan toisenlaisessa ympäristössä.
Päivän Sana
Muut Etsivät