Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
»Koetappas, saatko auki...» »Vaan jos tämä särkyy...?» »Eikä säry...» »Enhän tuota saa auki...» »Ethän sinä osaa ... anna, kun minä näytän ... näin ... paina vain peukalosi päällä tätä nappia ... koetappas nyt!...» »Ka, jo kimposi auki!... Mitä siinä sanoo tuossa sisässä?»
Herra poliisimestari, huudahti Lejonborg, tehkää loppu tällaisesta... Minua ympäröivät joko hullujenhuoneen asukkaat tai roistot... Mitä pirua te oikeastaan haastatte, nainen? Voi häntä onnetonta, onnetonta! vaikeroi Anna; hyvä Jumala, millaiselle minä olenkaan lahjoittanut rakkauteni!... Tämä menee jo liian pitkälle ... sydämeni särkyy .... oh!
Se suhde on untuvanhieno Ja hellä kuin päivän koi. Niin hieno, särkymist' että Sen peljätä täytyy, voi. Voi, jos se, voi, jos se särkyy, Jos onneni rikkauntuu, Niin pimene, pimene, päivä, Ja sammua saat myös, kuu! Ei iloa, ihannetta Täss' elossa mullen ois, Jos onneni hautauskellot Mun korviini kerran sois!
Maailman erämaata vaan se synkkää kuvaileepi, Miss' eksyin kuolee matkamies; mut Herra varjeleepi. Ja aallot syöksyy kallioon, tään perus tutiseepi. Ja keula särkyy laivurin, vaan Herra varjeleepi. Niin raskas onpi ilmakin ja ukko jyriseepi, Salamat sinkuu pilvissä, mut Herra varjeleepi. Maa jalkain alla tärisee ja vuoret vapiseepi, Maan kita myöskin aukeaa, vaan Herra varjeleepi.
Joskus hän tahtoo painiskella kanssani mutta mies on mies ja kun ei se onnistu, lähtee hän merelle, ja kun hän siellä matkailee, niin kysyy hän laivalta, jonka hän kohtaa: Oletko sinä tuolla poissa olevien puitten sukua, ehkä sinä olet tammen? ja jos niin on, vihastuu hän ja jyskyttää laivaa kallioihin, niin että se särkyy; se on vaan sentähden, etten minä tahdo seurata, enkä anna tehdä kanssani niinkuin hän tahtoo, enkä kumartele kun armollinen herra tulee mutta mies on mies aina.
Mutta murhenäytelmää onkin koko ihmiskunnan historia, murhenäytelmää tämän sanan oikeassa merkityksessä; ja tuhansittain sydämiä särkyy, ennenkun maailma pääsee askeltakaan edemmäs tiellään. Mexiko oli joutunut Espanjan ja Kristikunnan omaksi. Sen valloittajan myöhemmistä elämän-vaiheista lisättäköön tähän pari sanaa.
»Niin totta kuin ma Jehovalta Sain käskyn tämän ilmoittaa.... Pian särkyy ota kuolemalta Ja synnin valta raukeaa.» Myöhemmin Betlehemin laitumella. Hiljaa Oi, niin hiljaa kaikki! Karjankellot hiljalleen Kilkahtavat silloin tällöin, Paimenet kun laumalleen
Aaltoin vimman Kiukkuisimman Tieltä särkyy voimat kallion: Kas, kuin ähkymähän jää Vuori jyrkkä, härkäpää, Syrjin katsoo virran voittohon. Metsä, äänetön kuin yö, Näkee aaltoin ihmetyön. Mahtavasti, Voimakkaasti Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa. Maalle sullen, Kiusatullen, Voitonvirttä laulaa Imatra. Saimaan aallot uneljaat Vuoksessa on voimakkaat, Kalliot niit' ei voi kahlita.
Päivän Sana
Muut Etsivät