Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. marraskuuta 2025
Runosepän kaupoilla pitämisen olen heittänyt Cedervallerin haltuun, mutta sen kulkemisesta huolta pitääkseni anoisin, että olisit hyvä ja uuden Kalevalan esipuheessa mainitsisit pari sanaa Runosepässä olevan Johdatuksen Runon tekoon tarpeellisuudesta Kalevalan ymmärtämiseksi taikka että jokainen Kalevalan ostaja myöskin suotaisiin ostaa' Runosepän.
On totisia tuumia tekeillä huomenna, ja silloin ei saa naista lähestyä, onni menee, sen tiedät. Ethän karhun ajoon aikone? Suurempi peto karjaani vaanii. Kylvettyä saatteli Ilpotar Panun taas soihdun valolla pirttiin. Siellä otettiin hänet riemuhuudoilla vastaan. Kuisma oli matkalla miettinyt runon kaikista markkinamatkan tapahtumista ja lauloi sitä parhaillaan.
Juteinilda. -1844. N:o 7. Kaksi Wakaista Runoa. Jak. Juteini. Wiipurissa. 1844. Mainio teurastamisesta. Kerju-poika. N:o 8. Kaksi Leikillistä Runoa. Jak. Juteini. 1844. Wilu-taudista. Wiinan syndy. N:o 9. Wakaisia Runon Päitä. Jak. Juteini. 1844. N:o 10. Leikillisiä Runon Päitä. Jak. Juteini. 1844. N:o 11. Jak. Juteinin Hupauksia. Wiipurissa 1844. N:o 12. Jak. Juteinin omatekoisia Sanan-Laskuja.
Siinä »ensimäinen veripisara», joka innostutti Topeliuksen kirjoittamaan helläsydämisen runon siitä, kuinka muukalaiset tulivat mereltä tahraamaan ihanan keväämme ja kukkasten koristamat rantamme verellä. » vain Luoja yksin tietää mit' ensi pisara tää meille, teille maksaa!»
Hahaa, vitsillä sanoen... Napoleon tikteerasi kolmelle yht'aikaa... Hetki hiljaisuutta. Sonetti 47...» Nyt Kikka kirjailee, kääntyen välillä muihin päin, jotka juttelevat ja nauravat keskenään, ja nakkaa jonkin sanan heidän pakinaansa, jatkaen samalla runoaan. Nyt ottaa Tuulikki Pohjantähti runon ja lukee sen ääneen: »SONETTI NAISILLE.
Yhden Kantelettaren runon toisinnoissa on meillä hyvä esimerkki siitä, kuinka alkuaan sankari-aikaa kuvaava laulu voi muuttua pelkäksi idylliksi. Tässä laulussa sen nimi on Kalevalan neiti kiroo kosija ne lahjat, jotka on tytön sukulaisille turhaan antanut naimislunnaiksi.
Siitä tulikin pian tunnettu ja rakastettu kansanlaulu. Kauniin ja todellakin viehättävän runon otsake »Kandeleen Kaksoisissa elli Laulu ja Runokokouksessa» kuuluu: »Laulu Suurelle Ruhtinaalle ja Suomelle» ja itse laulu: »Eläkön armias rakkahin Ruhtinas, rauhallinen! joka on onnemme, Suomessa luojamme, turwa ja toiwomme täydellinen.
Tosin ovat alkusointu eli alliteratsiooni ja poljento eli rytmi alkuaan suomalaiselle runoudelle ominaisia, mutta väärin kuitenkin on hyljätä loppusointua suomalaisesta runoudesta ainoastaan sentähden, ett'ei se ole alkuperäisesti suomalainen. Loppusointukin korottaa runon sointua heleämmäksi ja tekee sen täyteläisemmäksi.
Kerrottuansa muutaman kauniin runon Kalevalasta, puhui hän sitten Kristinopin perustamisesta Suomeen ja tuli maininneeksi pyhän Henrikin kohtaloa ja loppua. "Sittenhän hänelle kävi ihan niinkuin Vapahtajallekin," sanoi muutama joukosta. "Niinpä kyllä," vastasi opettaja. "Joka tahtoo ihmisille selittää uutta autuaallista totuutta, hänen täytyy sen edestä ottaa risti päällensä."
Niin en nyt enempää laula, Enkä oike'in osaja, Hopeatt' en ensinkänä, Vaskett' en vähäistäkänä; Laulajan laki palavi, Runon kulkku kuivettuvi, Vaan ei korvat kuulioitten, Naurut ilman istujitten. Kant. Soitappas sorea neito, Rannin neito rallattele, Sorealla soitollasi, Kumealla kulkullasi, Heleällä hengelläsi, Kaunihilla kaulallasi!
Päivän Sana
Muut Etsivät