Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. toukokuuta 2025
Hahaa, vitsillä sanoen... Napoleon tikteerasi kolmelle yht'aikaa... Hetki hiljaisuutta. Sonetti 47...» Nyt Kikka kirjailee, kääntyen välillä muihin päin, jotka juttelevat ja nauravat keskenään, ja nakkaa jonkin sanan heidän pakinaansa, jatkaen samalla runoaan. Nyt ottaa Tuulikki Pohjantähti runon ja lukee sen ääneen: »SONETTI NAISILLE.
Ken minusta niin halpaa luulee, tietköön, Ett' tästä kullasta ma valan juonen, Jost', ovelasti muokaten, voi siitä Mit' uhka-uhallisin konnantyö. Tuoss' uinu, kulta! TAMORA. Oi, rakas Aaron, miks on katsees synkkä, Kun kaikkialla riemu vallitsee? Joka pensahassa visertelee linnut, Käy päivänlekkoon käärme kiemuraan, Vihanta lehvä tuulelmassa värjyy Ja varjollansa kedon kirjailee.
Hän niitä sormii ja suorii ja korjailee ja kirjailee, ottaa ne orrelta alas talvellakin ja muistelee kesää. Eikä hän kernaasti laita uutta, niin kauan kuin vanha kestää. Ne ovat hänelle tovereita ja ystäviä, joiden kanssa hän on viettänyt monta yhteistä hiljaisen ilon ja onnen hetkeä, joista ei ole tietoa muilla kuin heillä kahdella, heillä kolmella, hänellä ja hänen vapaperheellään.
Kun hän näyttää vetävän hempeätunteisen viivan, hän Heinen tavoin heti jälkeen kirjailee ne ivallaan: Luontoa samoinkuin ihmiselämääkin hän mielellään katselee vähän pahanilkisen huumorin valossa. Kokoelman paras runo on minusta kuitenkin seuraava. F. E. SILLANP
Taivas ja maa siellä toisensa tapaavat, sulavat yhteen ja toisiinsa sointuvat, ainaisessa viileydessä häitään viettäen ja auringon verhotessa heidän päänsä ja hartiansa vaippaan, jonka se kutoo heleimmästä sinihopeastaan ja punaisimmasta purppurastaan ja jonka reunat se puhtaimmalla kullallaan kirjailee.
Pari lehteä sitten hän silmäilee, Niin otsa jo ryppyyn laski: Realistina tietysti kirjailee Myös tääkin, Antero Kaski Ja elämän törkeys ja uskottuus Kas siinähän on tuo kirjallisuus! Pari lehteä keskeltä kirjan taas Ja vihdoin viimeinen lehti Niin kriitikko kirjaasi, tahdontaas Niin tutuks jo tulla ehti, Jotta tahtosi tiesi jo tarkempaan Kuin itse tiedät sä koskonkaan!
Pari lehteä sitten hän silmäilee, niin otsa jo ryppyyn laski: realistina tietysti kirjailee myös tääkin, Antero Kaski ja elämän törkeys ja uskottuus, sellaistahan on uus kirjallisuus! Pari lehteä keskeltä kirjan taas ja vihdoin viimeinen lehti niin kriitikko kirjaasi, tahdontaas niin tutuks jo tulla ehti, että tahtosi tiesi jo tarkempaan kuin itse tiennet sä koskonkaan!
Päivän Sana
Muut Etsivät