Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. marraskuuta 2025
Viimein puhkesi hän lausumaan runon tavoin: "Niin nuku, armas rauhassa, kuin syvässä olisit jo haudassa; mun rakkaudestain et sä kuitenkaan saa tietoa, et tuskin milloinkaan." Näytti kuin Miina olisi liikahtanut, ja hämmästyen hypähti Ville kauas aitasta pois.
Tällaisen »Beilagessa» olevan runon alla ja, jos niitä oli kaksi, jälkimäisen oli aina merkki J i. Vuosikerran 52 numerosta on 25 saanut tällaisen lisälehden.
Turkkilaiset kaivot enimmästi näyttävät kappeleilta, sillä niitä muurit ympäröitsevät. Niitä on niin tiheässä että usein näkee 20-30 yht'aikaa. Kaikki ne ovat hurskasten laitosten laittamia. Joskus on perustajan nimi niihin kirjoitettu; mutta tavallisesti on niihin joku Koranin lause tahi runon värssy veden kiitokseksi kultaisilla kirjaimilla kirjoitettu.
Noin vuosi sitten, sen minä tiedän, kirjoitti hän runon esimiehensä hopeahäiksi, ja se oli niin kaunis, että minä melkein luulen, että Jalmari juuri sen runon vuoksi pääsi niin pian vakinaiseksi translaattoriksi. Vai niin, ohoo!
Liian monet isot kirjat pilaavat vaan runon. Nyt tiedätte miksi olen niin tietämätön ja niin erilainen kuin toiset tytöt, ja miksi Mr ja Mrs Ewlyn katsovat alas minuun." "Te ajattelette väärin, ainakin Mr Ewlyniin katsoen, sillä hän ensin sanoi minulle: 'Lily Mordaunt on runo." "Sanoiko hän niin? Siitä minä tulen pitämään hänestä. Kuinka se tulee Leijonaa ilahuttamaan!"
Ja kun Runeberg luonaan pidetyssä musikaalisessa juhlassa, joka on kuvattu heti sen jälkeen, improvisoi runon, sanoo hän, huolimatta siitä, että sen tekijä oli hänen ihailemansa mestari, huolimatta kuohuilevasta tunnelmasta ja omasta huomatusta asemastaan tilaisuudessa, että siinä »ei ollut mitään erikoista» huono säkeistö tuossa pikku pätkässä loukkasi häntä heti.
Tästä kunnianosotuksesta kertoo meille lauvantaina seuraavan heinäkuun 4 päivänä Sanan Saattaja Viipurista 27 numerossaan, eräässä uutisentapaisessa tiedonannossaan, jonka jälkeen heti seuraa »Jaakko Juteinille» omistettu pitkä ylistysruno. Sen lopussa on merkki -g- Runon luulisimme pastori K.H. Ignatius'en sepittämäksi, johon nimeen sen alla oleva merkkikin viitannee.
Jos emme enää kohtaa toinen toisiamme, niin minä varovaisuudesta en teille oikeaa nimeäni ja adressiani ilmoita." "Sen kautta te osoitatte sellaista huolta ja ajullisuutta, joka on hyvin harvinainen niissä, jotka runon sepittämistä ja hamevaltaa rakastavat. Mihin on gitarrinne joutunut?"
Samana vuonna Juteini painatti myöskin runon »Kissan Poika», joka on Kalevalan runomitalla kirjotettu ja osottaa, miten Juteini luontokappaleita lempi. Niitä hän usein runoissaan kehottikin kohtelemaan hellästi ja suojelemaan. »Lisäys» ja »Huokaus» ovat täytteenä samassa runovihossa. Ennen mainittujen lisäksi Juteini v. 1826 vielä julkaisi: »Lasten Kirja.
Mies runon olin, lauloin hurskahasta Ankiseen pojasta, mi jätti Troian, kun Ilion ylväs hiiltyi raunioina. Mut sa miks palaat kovan onnen paikkaan? Miks et sa nouse vuorta valoisata, mi alku on ja aihe kaiken ilon?» »Vergilius olet siis, tuo lähde, josta jokena vierii sanantaito kirkas!» hänelle virkoin otsa ujostuen.
Päivän Sana
Muut Etsivät