United States or Turks and Caicos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaaher vaskinen salossa, Kuusi kulta koivikossa, Kukat kullan kiiltäväiset, Lehet lemmen karvalliset; Laulajat lehellä lemmen, Kuulijat kukalla kullan, Mie itse revon rekehen, Virsi väkkärän väkehen. Minkä noista mille annan? Jopa mie tänä huomenessa Nousin aivan aikaisehen, Pesime, kumartelime, Pyyhin pikku pirttiseni, Vein rikkani pihalle, Rikoillani seisatime.
Neiti vastahan sanovi, Kautokenkä kantelevi: "Vilu on olla viltin alla, Kolkko korjassa eleä." Poika tuhma Tuiretuisen, Lapsi kehjo Keiretyisen Avasi parahan arkun, Kimmahutti kirjakannen, Nostelevi, näyttelevi, Katselevi, kääntelevi Kultasuita sukkasia, Vöitänsä hopiapäitä. Niin tuli rekehen neiti, Korjahan kohenteleksen, Itse laitohon las'eksen, Alle viltin vieretäksen.
Noinpa aina neittä neuoin, Orpanoani opetin: "Kun tulevi Suomen sulhot, Suomen sulhot, maan kosijat, Sinä vastahan sanele, Ja puhele puoleltasi: Tupa on tehty miesten tulla, Talli seisoa oritten: En lähe revon rekehen, Suen juoksevan jälille, Lähe en karhun kantapäille, Enkä korjahan kosijan."
Sitten piltti pikkuruinen, Vantti vaaksan korkuhuinen, Luut korjasi lumesta, Poimi kaikki kaunihisti, Verkasäkkihin veteli, Sitoi silkkinauhasilla, Asetti orin rekehen. Kun sitten oronen uupui, Niin antoi härän vetä'ä, Kussa härkä seisoutui, Nousiaiset heitti maahan, Heitti kankahan nenähän, Johon herra Heinrikki Ensimmäinen hauattihin, Kivikirkko rakettihin Herran Heinrikin nimehen.
Kasvoin vieläki vähäsen, Tyhjän onneni ohessa; Tuli toukka, tuomen kaivoi, Kukat kaunoset kaotti. Siinä tuomi tuskan tunsi, Huolen haikian havatsi; Minä jäini seisomahan Vähän onneni varalle. Ei sovi rengin rekehen.
Sitte saatua rekehen, Kopattua korjahasi, Ajele tinaista tietä, Vaskitannerta tasaista; Vieös tuonne vienoistani, Kuletellos kullaistani, Harjulle hopiavuoren, Kultavuoren kukkulalle, Hopiaisehen salohon, Kultaisehen koivikkohon, Kussa käet kullan kukkui, Lauleli hopialinnut. Käy unonen kätkyehen.
Sanoi orja uskollinen, Vantti vaaksan korkuhuinen: »Jo kuuluu kumu takana, Ajanko tätä hevoista?» Sanoi Hämeen Heinrikki: »Jos kuuluu kumu takana, Elä aja tätä hevoista, Karistele konkaria. Kätke itses kivien varjoon, Kuultele kivein takana; Kuin mua tavotetahan, Taikka myös tapettanehen, Poime mun luuni lumesta, Ja pane härän rekehen, Härkä Suomehen vetävi.
En lähe jänön jälille, En rekehen repo raukan; Istun ilveksen rekehen, Ilves vie ison kotihin, Reen käymättä kivihin, Kantoloihin koskematta. Jouvuin puulle pyörivälle. Voi minä poloinen lapsi, Poloisella Pohjan maalla! Jo minä johonki jouvuin, Jouvuin puulle pyörivälle, Varvalle vapisevalle, Sain lehelle liekkuvalle.