Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. marraskuuta 2025
Lyhyen äänettömyyden jälkeen kysyi Boleslav edelleen: »Kuka sinulle on tätä kaikkea opettanut. Regina?
Sitte tähysteli hän ympärilleen etsien sopivaa hautauspaikkaa. Hänen silmänsä sattuivat mustaan nelisnurkkaiseen paikkaan, jonka Regina oli määrännyt isän hautauspaikaksi. Elävästi näki hän tytön silmiensä edessä päivänpaahtamassa, villinuhmaavassa voimassaan, kuinka hän oli lapion polkaissut maahan paljaalla jalallaan ikäänkuin juntalla.
Hänelle johtui mieleen hevosensa missähän se mahtoi harhailla? Sitten unhotti hän sen jälleen. »Ja laita itsesi kuntoon», jatkoi hän, »jottet pöydässä näytä siivottomalta.» »Kyllä, herra, niin hyvin kuin voin.» Eteisessä he erosivat. Boleslav meni asuinhuoneeseen, Regina keittiöön. Syvästi huoahtaen heittäysi Boleslav sohvalle, joka rutisi ja natisi hänen painostaan.
Vaadin, että minua otettaisiin vastaan, ei niinkuin hallitsijaa, joka on kunniaa kerjäämässä, vaan niinkuin pyhissä-vaeltajaa, joka etsii taivaan siunausta. Ei mitään Domine salvum, yksi ainoa Salve regina. Kirkon kynnyksellä kuninkaallisen manttelin yli sidottiin kaniikin kaapu. Ja näin puettuna, paljain jaloin astuin alttarin luo ja laskin sen päälle kolme sataa kulta-ecu'ta.
Kun lähdössä oltiin, jolloin hänen toverinsa olivat valmiit lähtemään kotia päin peninkulman pituiselle matkalle Mustialaan, sanoi Aleksis Reginalle, jonka rinnalle hän oli pysähtynyt: Ensi pyhänä kello 6 tulen yksin Forssaan, tule minua puolitiehen vastaan, niin saamme jutella hetkisen yhdessä. Tahtooko Aleksis sitä? kysyi Regina.
Neiti Regina oli nyt kamarineitsyineen sulkeutunut linnaan ja kadottanut vapaan, huvittavan näköalansa. Mutta sitä enemmän olikin hänellä puuhaa muissa askareissa.
Regina pyyhkäisi märällä käsivarrellaan kasvojaan »Olen hyvä kapuamaan», sanoi hän ja vilkui tuokion aikaa ylös Boleslaviin. »Eikö sinua palele vedessä? Vuodenaika on jo myöhäinen.» Regina vastasi jotakin, mitä Boleslav ei kuullut. Sitten ei hän häirinnyt tyttöä enää. Mutta hän oli utelias näkemään, miten tämä aikoi kiivetä jyrkkää rantatöyrästä myöten. Niin hän jäi paikalleen ja katseli tyttöä.
Regina ojensihe ja naurahti hämillään. »Sitä en sano se on liian tuhmaa. Lyhyesti sanoen, minun tarvitsee silloin ainoastaan valita. Ja tallustaessani yön hämyssä ja sumussa, kuvittelen tätä kaikkea mielessäni ja joudun huomaamattani Bockeldorfiin, ikäänkuin olisin lentänyt ilman halki. Monta kertaa ajattelenkin lentäväni. Ja silloin todellakin lennän. Elämässä on laita aivan kuin saduissakin.
Silloin on minun siis täytynyt mennä alas kylään siellä on mennyt paljon enemmän rahaa ja monta kertaa, kun he eivät antaneet minulle mitään, lyöntejä vaan silloin» hän nauroi viekkaasti ja hurjasti, »silloin olen mennyt ja palannut ja ottanut sieltä, mistä sain.» »Toisin sanoen olet varastanut.» Regina nyökkäsi innokkaasti, ikäänkuin odottaisi tästä erityistä kiitosta.
Se on pyhimysten tuomio valansa rikkojalle! huudahti Regina hämmästyen. Ja se on tuomio, joka onnemme vahvistaa! vastasi Bertel ja koetteli Reginan sormeen kuninkaan sormusta. Taas palaamme Isokyröön, Perttilän taloon ja vanhan talonpoikaiskuninkaan luo. On talvipäivä maaliskuussa 1635.
Päivän Sana
Muut Etsivät