Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. heinäkuuta 2025
Niin ... kukka se ei tee koskaan kenellekään pahaa ... ei väittele vastaan, vaan palkitsee isäntänsä hoidon kiitollisuudella, antaen hänen nauttia ihanuudestaan keväällä ja lyhyen kesän aikana. Sähkönappia vääntäessään tuskastuu rampa työn puutteesta aiheutuvan huolen lisäksi siitäkin ajatuksesta, että se yhtiö, joka omistaa tämän vuokrahuvilan, on taasen korottanut sähkömaksua.
Särkevää selkäänsä ja kipeitä jalkojaan Sakris ajattelee... Kaikkein vaivaavinta ajatustaan, joka herättää hänessä aina hänen elämänsä katkerimman muiston. Miksi hän on ennen kaikkea rampa? Monet kerrat on hän pohtinut tämän asian selväksi ... mutta nyt täytyisi jälleen sitä pohtia...
Silloin oli rammasta kuin olisi se musta, joka laskeutui hänen päällensä, nyt hiukan kohonnut: tuo raskas käsi... Jostakin hyvin korkealta ja hyvin pimeästä oli se hänen päälleen pusertunut... Mutta sitten Nelma jälleen sanoi, että musta akka oli hänet pilannut. Niin hän sanoi, ja rampa näki käden jälleen selvempänä. Se oli kuin jättiläisen kämmen. Se painui alas ... ja litisti häntä.
Rampa oli tallustellut maantielle asti katselemaan, tulisiko Nelma. Ja siellä odotellessaan tallustellut niin paljon, että hänen täytyi nojautua käsiinsä, kun hän erästä jyrkkää polkua palasi kotiin: niin ilkeästi kiusasi jaloista. Sitten hänelle tuli oikea hätä. Hän itkeskeli kamarissaan yksinään. Missä on Nelma ... kun ei tule kotiin?
Vuokraa aiottiin taas syksyllä korottaa. Siksi sanoi rampa, että Nelman piti kovasti säästää. Puita ei saisi enää kuljettaa kunnan metsästä: sinne oli asetettu vartijoita... Nelman täytyi säästää risujakin. Kukkelman vei Ramperille takaisin velkansa.
Olipa kerran mökki pienenläntä, Siin' asui eräs vanha vaari. Hän oli rampa, köyryssä kuin kaari, Mut muutoin mieheks mainittihin häntä. Ja vanha eukko onnettomaks luultu Siin' asui umpisokeana aivan; Silmänsä nähneet valoja ei taivaan, Mut nurinaa ei koskaan hältä kuultu.
Mutta nyt he olivat sen onnellisempia; rampa poika, joka ennen oli istunut kuin liikkumaton möhkäle, saattoi nyt kävellä tädin tekemien kainalosauvojen nojassa, täti oli nimittäin hieronut häntä ja tädin kädet olivat yhtä pehmoiset ja lienteät sairaita pidellessä, kuin voimakkaat ja kovat raivatessaan kiviä mäellä ja vähämielinen ja kaatuvainen saivat koko päivän olla ulkoilmassa perkaamassa puutarhaa tai maata kaivamassa.
Matkaa toiselle mäelle, Pyri, käänny Golgatalle; Siell' ei ole tulen tuisku, Eikä jylkeä jyrinä. Siellä rauha raketahan, Siellä armo annetahan, Jesus joutuu turvaksesi, Päästää pauloista pahoista, Kuolon kauhean kidasta. Köyhistä vanhemmista syntynyt 27/12 1724 Tyrväässä, varhain orvoksi jäänyt, ilman kasvatusta, ontuva ja rampa, on Tuomas Ragvaldinpoika kuitenkin ansainnut muistamista.
Hän soisi ainoastaan, että hän ei olisi vanha rampa; jos hän olisi niinkuin ennen, hän lähtisi mr Jackista huolta pitämään. Hän oli kuullut kauheita asioita intianeista ja neekereistä, ja kuka katsoisikaan hänen liinavaatteitansa ja parsisi hänen sukkiansa? Hän tahtoi kuitenkin toivoa parasta.
Oman rakkautensa: sillä näkeehän Sakris jokaisen tytön ja naisen silmistä, että niissä palaa häntä kohtaan rakkauden tuli. No, kaksi tyttöä Sakriksella kyllä oli ihan ominaan. Tupakkatehtaan tyttöjä Helsingistä. Mutta toiseen heistä Sakris lopulta kyllästyi: se tuli tuhlaavaiseksi. Ja toinen oli oikein ruma ... niin ettei rampa voinut käydä hänen kanssaan kahviloissakaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät