Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. lokakuuta 2025
Seisoisin selin sinuhun, sinä vilkkuisit minuhun, sormi suulla, jalka puulla, halu karata, kaiho tulla, sydämet sykähteleisi, puut lunta pudisteleisi. Kuulisin risahtavaksi, tuntisin kätöistä kaksi, kuulisin: »kuka se täällä?» Vastaisin: »varas se siellä!» Siten kun omani saisin, tulevaks sun toivottaisin.
Eihän koiruus kielletty ole, kun vain viljellä viitsii. Ja Jaska viitsi. Rupesi tuo ruokoton vielä hävyttömyyksiä latelemaan komisariukselle ja minulle. Eikö komisarius yhtään suuttunut? Parasta oli olla suuttumatta, kun emme hänelle kuitenkaan mitään mahtaneet. Minä miehelle kuitenkin muistutin, ettei haukku haavaa tee, jos ei puulla päähän lyödä.
Kyll' oot saanut, orja raukka, Istua pahemmallaki, Orjuuessa ollessasi, Käyessäsi käskyläisnä Istua kovalla puulla, Sekä muuten seisoa'ki." Tuotihin hopiatuoppi, Kultakannu kannttihin, Mettä, hunnaa sisässä, Olutta hyvännäöstä: "Juo'pas tästä orja rukka! Kyll' oot saanut, orja rukkai Juoa vettäki joesta, Orjuuessa ollessasi, Käskyläisnä käyessäsi Juoa suolta suovesiä, Taetvettä tanhuista."
Hän käveli vain akkunasta akkunaan ja katseli lumen peittämää maisemaa ja aitojen tasalla olevia nietoksia. Muutamien aitojen sivulla olivat nietokset tumman harmaita, kun myrsky oli kynnöspelloista repinyt multaa ja lumen mukana vienyt nietoksiin. Sitten hän virkkoi: Olen kuin puulla päähän lyöty, en tiedä mihin asian laitaan tässä ensiksi osannee tarttua.
Ma uinun höyhenpatjoilla, Ja veljeni puulla paljahalla, Tai kulkee mieron matkoilla, Yöt kärsien usein taivas-alla. Kun mulle taitehen kukkaset Jaloa luovat virvoitusta, Niin veljyt raukalle lapsoset Soi puutevirttä ja ruikutusta. Ja kuitenkin, voi kuitenkin!
Ma sua lemmin, jo etkö kuule? Kuin hepo laiska mi torkkuu työssä jos revi kuinka tai puulla lyö sä! Niin kylmä oot sa, et liikahdakkaan Jo herää, armas, ma puulla hakkaan! Sa muistatko kun me kahden hämyhetkinä soudeltiin yöhiljaista pintaa lahden ja kuuta katseltiin? Oli suuri persokesti tuo turpeaposki kuu. Se pilviä hirmuisesti söi mut eipä kelpaa muu.
Tällä puulla oli kokonaista yhdeksän oksaa ja se pidettiin sentähden parhaana palvelijana, jonka jokainen olisi perheeseensä halunnut. Siis toimitti täällä kaksi naispalvelijaa helposti kaiken sen, johon meidän maanpäällisissä hoveissanne tarvitaan melkoinen parvi palvelijoita. Ruoat olivat yksinkertaisia mutta hyvästi laitettuja.
"Hyvin on hyvä emäntä, tuo tarkka taloinen vaimo, osannut oluet panna, makujuoman juoksutella iuista imeltyneistä, make'ista maltahista, joit' ei puulla puuhaellut, korennolla koukkaellut, vaanpa kourilla kohenti, käsivarsin käännytteli saunassa savuttomassa, la'aistuilla lautehilla.
Onko ihmiskunta siitä parantunut? Ovatko sodat loppuneet, onko kurjuus maailmasta kadonnut?» Ei tarvinne lisätä, että nuori papinkokelas seisoi kuin puulla päähän lyötynä tuollaista oppia kuullessaan piispan suusta. Papiksi tultuaan joutui Essen Pohjanmaalle ja siellä likeiseen yhteyteen herännäisyyden johtajain kanssa.
He olivat puhuneet telefoonin hävityksestänsä ja nyt murisi Antti Juhana: Mutta tottapahan nyt on poikki... Niin jotta ei siinä enää lennä! Syntyi äänettömyys. Sen lopetti Urho Ernesti, selittäen: Sillä hienolla puulla ei vielä katkennut pakana, vaan kun se iso honka hakattiin ja se kaatua rusahti, niin katkesikin siinä lanka.
Päivän Sana
Muut Etsivät