Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Syntyi Somerossa 1/2 1706, tuli ylioppilaaksi Turkuun 1725, papiksi Pohjanmaalle 1730, Nousiaisten kirkkoherraksi 1753 ja kuoli 28/9 1769.
Uuno ja Hanna tulivat häntä vastaan tampuriin, ja heidän kolmen kesken syntyi siinä pieni keskustelu. No sinähän lähdet lopullisesti pohjanmaalle, sanoi Uuno. Niinhän tuota lähden, en voi sanoa kuinka kauaksi. Saa nähdä emmekö mekin, Hanna, ensi kesänä pistäydy siellä.
Hän laski kätensä Eerikin olalle ja kysyi osaa ottavasti, "oliko hänen äitinsä kipeä". Ei, sanoi poika; mutta hän tahtoo, että minun heti kohta pitää lähteä täältä hänen setänsä luo Pohjanmaalle. Se ei käy laatuun, se on aivan mahdotonta, vastasi Riikka hyvin varmasti. Mutta äidin onni on kysymyksessä, huokasi poika. Mitä se merkitsee? jatkoi Riikka närkästyneenä.
Oi! maannut olen hänen rinnoillaan. Ah! Ken se on? Kuin tulit tänne? Hiljaa, Kuin murheen huokaus iloseuraan, salaa Kuin valtiasten joukkoon ylenkatse. Pois kauhistus! Pois sinne, mistä tulit! Takaisin liian pitk' on Pohjanmaalle. Sen haudoilt', erämailta terveisiä! Sua tervehtii sun puolisosi työt. Viidestoista kohtaus. Tuo karkoittakaa!
Tämmöiset olivat Gabrielin asiat siihen aikaan kuin Henrik ja Uuno matkustivat pohjanmaalle Johannesta tervehtimään. He eivät paljon Gabrielista tienneet. Henrik oli kuullut muka epäonnistuneesta koneenkäyttäjä-tutkinnosta ja jostakin "rakkaushistoriasta." Edellinen tieto oli väärä, sillä Gabriel ei ollut vielä alkanutkaan suorittaa tutkintojaan, jotka sitäpait olivat suoritettavat Helsingissä.
Ylioppilaista toinen oli jo päässyt papiksi kaukaiselle Pohjanmaalle, vaan nuorempi tuli vielä säännöllisesti talveksi Helsingin Punavuorille, josta hän yhtä säännöllisesti kesäksi poistui, matkustaen maalle saarnaamisella ja lasten opetuksella ansaitsemaan.
Kun tähän tulee lisäksi, että kevät oli ihan jo käsissä ja siis saattoi minä päivänä tahansa odottaa Uunoa Viipurista heidän lähteäkseen yhdessä pohjanmaalle äitiä ja Johannesta katsomaan, niin alkoi Henrikistä näyttää ikäänkuin kaikki olisi nyt selvinnyt ja valennut, ja kaikki vaikeat miettimiset ikuisiksi häipyneet hänen tieltään. Ja oli vielä kolmaskin seikka, joka Henrikistä tuntui hauskalta.
Retken tarkoitus jo tiettiin; sillä vaikk'ei kukaan uskaltanut ukolta kysyä, oli kuitenkin hänen katkonaisista lauseistansa huomattu, että Lyyli oli varkain viety Pohjanmaalle ja että isän oli aikomus mennä ottamaan tyttärensä takaisin. Tämä tieto oli Kurjen miehissä sytyttänyt suuremman innon, kuin minkä yksistään isännän käsky olisi voinut.
Johannes pääsi pian vakinaiseen apulaisen virkaan, mutta yhä vaan pohjanmaalle, vähän vaan etelämmäksi ensimäistä paikkaa. Kun häät olivat vietetyt, muutti äiti Johanneksen luo, elettyään siihen asti siirtolaisena eri sukulaisten kodeissa.
Päällekarkaus tapahtui tällä kertaa lännen puolelta, Laitasillan yli, ja kaupunki joutui heti vihollisten valtaan. Linna ainoastaan kuusi viikkoa kesti Venäläisten pommeja. Kun ei mitään apua ollut odottamista ja koko maakunta jo oli valloitettu, tapahtui heittämys Heinäk. 29 p. 1714. Varustusväki sai vapaan lähdön ja marsitettiin Iisalmen kautta Pohjanmaalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät