United States or Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Onko sydämesi vielä minun, rakas Dora?" sanoin minä ihastuneena, sillä siitä, että hän painui puoleeni, tiesin, että se oli. "Voi, on!" huudahti Dora. "Voi, on; se on kokonaan sinun. Mutta älä ole julma!" Minä julma! Doralle! "
On maar', herra, sanoi ukko, luoden katseensa vastapäätä olevaan ikkunaan. Onpa yksi mies, joka tietää kaikki herrani salaisuudet ja tietää muiden muassa tämänkin salaisuuden. No, kuka se on? Vanha mies kääntyi puoleeni ja katsoi minuun tarkasti. Tohtori täällä, sanoi hän. Tohtori Garden. Isäntäni vanha ystävä. Tahtoisin päästä tuon tohtorin puheille, nämät sanat pujahtivat itsestään suustani.
"Mr. Traddles", lausui vähäläntäinen kyyppäri. "Numero kaksi Court'issa". Mahtava kyyppäri viittasi hänet pois ja kääntyi juhlallisesti minun puoleeni. "Minä kysyin", sanoin minä, "eikö Mr. Traddles, joka asuu numero kahdessa Court'issa, ole saanut yhä suurempaa mainetta lakimiesten joukossa?" "Minä en ole koskaan kuullut hänen nimeänsä", vastasi kyyppäri paksulla, käheällä äänellä.
Tuo ajatus ei anna minulle hiukkaakaan lepoa. Minusta tuntuu kuin isäni ojentaisi käsiänsä puoleeni. Ei, me emme saa kauvemmin olla ristissä käsin ja vain odottaa häntä, meidän täytyy tehdä enemmän." "Jumal'auta, poika on oikeassa!" Becker lausui. "Te olette kyllin rikas, rouvani, säästääksenne kulutuksia, ja minä olisin kehno ystävä, jollen panisi parastani Griffinin puolesta.
Poika meni tupaan, ja rahakukkaroa vyölleen sitoessaan sanoi hän: "Totta te puhutte, isä, tekeepä tosin hyvää minulle heittää sikseen tämä yksinäinen elämä, ja, taika-uskoinen en kyllä ole, mutta hyvältä vaan tuntui, kun hepo aina kääntyi puoleeni, talliin mentyäni, ja hirnahti, ja kun koira noin pyrkii mukaan; sehän on hyvän merkki, ja jos eläimiltä kävisi kysyminen, niin, kenpä ties, eivätköhän osaisi antaa paraimpia neuvoja".
Minä huomasin hänen jo kaukaa. Hän seisoi, niinkuin silloin, ensi kohtauksessamme, rannalla, kyynärpäät nojautuneina käsipuihin, eikä kuullut, että minä häntä lähestyin. "Nastjenka!" huusin minä hänelle, taistellen tuskalla liikutustani vastaan. Hän kääntyi rivakkaasti puoleeni. "Noh", sanoi hän, "nopeasti!" Katselin häntä hämmästyneenä. "Noh, missä on kirje?
Minä aioin käyttää tilaisuutta hiipiäkseni pois, mutta liikkumiseni tuottamasta hiljaisesta kahinasta kääntyi herra Claudius minun puoleeni. "Viipykää vähän!" lausui hän estäväisesti ojentaen käsivartensa minua kohden. "Vanhus on syvästi liikutettu; minä en tahtoisi, että te vielä kerran kohtaisitte hänet siinä tilassa."
Barkis ja Peggotty olivat melkoisen aikaa kirkossa, mutta tulivat viimein ulos ja silloin ajoimme edemmäksi maalle. Matkalla kääntyi Mr. Barkis minun puoleeni ja sanoi vilkuttaen silmiänsä sivumennen sanoen, tuskin olisin ennen luullut hänen osaavan vilkuttaa silmiänsä: "Mikä nimi se oli, jonka kirjoitin kärryihin?" "Clara Peggotty", vastasin minä.
Oli sentään sekin aika, jolloin minä hänestäkin toivoin jotain ja ajattelin: hän on kerran tekevä elämäni hauskaksi. Jos hän olisi nainut teidän tyttärenne Amandan, olisin minä tullut vedetyksi nuoren parin puoleen, taikka he minun puoleeni.
Rein sanoi siis sen matkan sopivan minulle ja mielelläni ottasinkin sen tehdäkseni, jos sen saan, jota toivonkin, sillä Professor Rein lupasi kirjoittavansa Köppenille puoleeni.