Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Onkalo laajapa on meren alhoss', yht' etähällä siit' ovat vastakkain Tenedos sekä vuorinen Imbros; sinne Poseidon, maan järisyttäjä, valjakon jätti, valjaist' irroittain, rehun ääreen ambrosiaisen, aukeamattomin, kultaisin, kulumattomin kahlein kammitsoi jalat, jott' orot paikoillaan palausta vartois valtiahansa, ja lähti akhaijien leiriin.
Taistelon hirmuisen he nyt kumpikin vimmasi käymään, loistava Hektor ynnä Poseidon suortuvatumma, toinen ol' iliolaisten, akhaijein puoltaja toinen. 391 Pauhaten rantaan löi liki leiriä, laivoja laineet, valtavin huudoin ryntäsivät urot urhoja vastaan.
Tmōlos-vuori ja Gȳgaian järvi: Maionien maassa eli Lȳdiassa, ks. Il. II 864-866 ynnä Sel. Hermos: Lȳdian pääjoki, Hyllos, tämän lähdejokia. Poseidō´n Helikōniosta tiedetään palvellun muutamissa paikoin Vähässä-Aasiassa, saaristossa ja Euroopankin Hellaassa; kuuluisa oli varsinkin Mykalēssa oleva Poseidōn Helikonioksen pyhäkkö, ns. Paniō´nion, joonialaisten liiton keskuspaikka.
Konsa Poseidon, maan järisyttäjä, tuon oli kuullut, riensi jo taistelon halki ja tuiman peitsien tuiskeen tuonne hän, kuss' oli Aineias sekä kuulu Akhilleus.
Nyt raudasta mulla on jänteret, nyt luuni on yhtä luuta. Kas, Apolloa, joka hymyilee, sitä voita ei Olympo jumalineen, ei Tartarus, Pluto, ei Poseidon. Hymyn voima on voittamaton. Meri pauhaa, ukkonen jylisee, Apollo saapuu ja hymyy. Ja katso! Ukkonen vaikenee, tuul' laantuu, lainehet lymyy. Hän hymyllä maailman hallitsee, hän laululla valtansa vallitsee, ja laulunsa korkea, lempeä on.
Edelleen hän ilmaisee Herelle, kuinka asiat tulevat kehittymään; ei yksikään kuolematon saa auttaa kreikkalaisia, ennen kuin hänen Thetiille antamansa lupaus on täytetty. Mielten kuohuntaa Olympoksella. Kuultuaan Zeuksen käskyn Poseidon ensin aikoo panna vastaan, hän kun muka Zeuksen veljenä on tasa-arvoinen tämän kanssa, mutta taipuu kuitenkin ja poistuu meren helmaan.
Hällepä vastasi näin nyt tuulena-kiitävä Iris: "Noin tosiaanko on, maan sylisaartaja suortuvatumma, Zeulle mun vietävä siis sana jyrkkä ja ynseä, vaiko malttuva ehkä sä liet? Jalon eip' ole maltiton mieli. Puoltavat vanhempaa, sen tiedät, Erinnyit aina." Hälle Poseidon, maan järisyttäjä, vastasi jälleen: "Iris taivahinen, sanan oikean tuossapa lausuit.
Akilleus, ah, olet miekkoinen mies, joka Tuonen lehdoissa lepäät, Agamemnon, hän tiensä varmaan ties, Menelaoksen lauha on taas kotilies, mult' yksin miks kodin armon Poseidon ankara epäät? Puna häpeän peittävi poskiain, mun rintani kaihosta riutuu, en viestiä saa sotaveikoistain, en poiastain, jään tänne ain kuin kurja mies, kuin Paris, mi lemmen huolihin hiutuu!»
Vaan järisyttäjä maan, sylisaartaja, suuri Poseidon alhost' aaltojen nousi ja kiihti akhaijeja taistoon Kalkhaan häll' oli hahmo ja vaipumaton väki äänen Aiait' ensin, joill' iso ilmankin jo ol' into: "Aiaat, turmion alta te auttaa voitte akhaijit, teiltä jos mielen miehuutt' ei vie hyytävä pelko.
Noinpa huusi Poseidon Ja sukelsi mereen taas; Ja raakaa merimiessukkeluutta Nauroivat aaltojen alla Amfitrite, törkeä purstonainen, Ja Nereon tyttäret tuhmat. Myrsky.
Päivän Sana
Muut Etsivät